30.6.2008

29.6.08 Jännittävä näyttelypäivä oli koittanut ja ajelin siis Järvenpäähän. Jukka oli mukana myös Megin sisko Kittyn kanssa. Olivat lauantaina käyneet hakemassa keltaisen toisesta näyttelystä. Olin vähän kauhuissani ajatuksesta, että tumpelona joutuisin esittämään Megin. Onneksi kehän laidalle eksyi myös ammattihandleri, Taavin ja Acen emäntä Nina, joka ilmoitti mielellään hoitavansa handlaamisen! Olin aikas lailla helpottunut:) Jukan handleri Milla ja Nina esittivät koirat todella hienosti (siis ihan pro-esittäjiä molemmat). Ensin Kitty sain irlantilaiselta Paul Lawsonilta sinisen, mikä hihkutti meitä hyvän aikaa Paulin ällistykseksi. Jukka taisi oikein käydä halimassa tuomarin heh heh. Meg järjesti sitten oikein jymypaukun saamalla erin... Hihittelimme asiaa urakalla. Meg siis meni uudelleen kehään ja sijoittui vielä avointen narttujen toiseksi. Asiaa auttoi ehkä hieman se, että samana päivänä oli bortsujen erikoisnäyttely toisessa paikassa ja kaikki huiput olivat siellä. Päivä kului näyttelyssä siis mukavasti kuoharia juomalla ja suklaata syömällä. Olipas kivaa! Illalla kävimme vielä Peten kanssa treenaamassa hallilla. Pete kävi ensin kunnon lenkillä ja sillä aikaa laitoin loppusuorat ym valmiiksi. Loppusuoratreenit ja hetsatut kontaktit sujuivat hienosti. Itse tein muutaman merkin hetsaamalla ja käskytettynä, mitkä myös hyviä. Nyt täytyy taas luoda koiralle mielikuva vauhdista merkille. Lopuksi kävimme vielä uittamassa koirat Tiilijärvessä. Meg rakastaa uimista, Leevi samoin. Leeviltä sekosi taas pää, kun bongasi rantavedestä männynrangan. Yritti väkisin retuuttaa sitä rantaan ja kaapi ja repi siitä kaarnat irti. Oli ihan poikki, kun viimein suostui lopettamaan. Muistan kerran Ruotsissa, kun keksi poijupallon muutaman metrin päässä rannasta ja lähti hakemaan sitä. Oli ihan raivoissaan, kun se ei irronnut. Peten oli pakko mennä hakemaan se järvestä, ennen kuin hukutti itsensä. Ja minä kuvasin koko hauskuuden... 28.6.08 Pete oli viikonlopun purjehtimassa Päijänteellä. Ajattelin ennalta, että viettäisin oikein lötköttelylauantain, mutta niin ei nyt ihan sentään käynyt... Kävin lauantaina kaksi kertaa kunnon lenkillä, ensin aamulla Sadun ja illalla Maikun kanssa. Siinä välissä ehdin vielä touhuta kaikenlaista, myös tokoa Aijan ja Arjan kanssa. Ensin tein seuraamisen käskytettynä. Se oli oikein hyvä! Hieno juttu, että on taas asiasta innostunut ja tekee niin hyvin. Idarissa en pysäyttänyt ensin alkuun, vaan kävelin vain suoraan Arjan käskyttäessä. Oli hyvä ja Arja kommentoi, että pari kulmaa oli olleet oikein hyvät eli Meg käänsi hyvin takaosan kulmissa. Viimeiseksi sitten seisautin ja kun lähti siitä hyvin mukaan, naksautin ja palkkasin. Istumisia en vielä tehnyt, kun ne ovat vaiheessa eli kotitreenissä. Luoksetulossa sitten oli mennyt heti lonkalle eikä tullut käskystä. Tuota ei ole tehnyt ennen. Nyt pitää alkaa tehdä yllättäviä treenejä tässäkin. Otin uudelleen ja lähdin samantien juoksemaan karkuun. Siinäkin oli tullut aika hitaasti alun eli ennakoi pysähtymistä. Nyt ei passaa yhtään enää pysäyttää liikkeenomaisesti. Mitäs sitä harjoittelemaan noin, kun pysähtyy joka tapauksessa ja pysähtymistä voi treenata muutenkin esim kierroissa tai palloleikissä kahden ihmisen välillä. Ruudun tein viimeiseksi. Merkille meno oli harvinaisen löysä ja kutsuin pois. Seuraava oli parempi ja voin lähettää ruutuun, mikä oli hyvä. Ärsyttää tuo merkki. Pitää kehittää siihenkin jotain. Tähän asti systeemi on ollut se, että palkkaan aina käskytetyn merkin, mutta en muuta. Tauon jälkeen tein vielä kaukoja aika läheltä niin, että Arja oli Zacin kanssa takana, Aija myös. Ei kuikuillut, vaan teki oikein hyvin ja eleettömästi. Palkkasin päästämällä Megin vauhtipalkkaan luokseni. Olen todella iloinen kaukosta, kun ajattelee, miten sekaisin sekin oli. Lopuksi vielä merkkejä niin, että heitin pallon aina perään, kun oli lähtenyt kohti merkkiä. Ainakin meni kovaa:)

Ei kommentteja: