Tunaria ja muuta sähläystä

Tunarin kimppuun, tosiaan... siitä vähän myöhemmin. Olen tehnyt Megin kanssa kaukoja edelleen naksulla ja pelittää oikein reippaasti. Siis siten reippaasti, että tekee kaikkea mahdollista mahdollisimman nopeassa tahdissa eikä kuuntele yhtään. Mikä tietysti on oma vika, kun olen käyttänyt kättä niin epäselvästi. Lisäksi olen niin löperö, että sen innokkuus alkaa naurattaa ja kun alan nauraa, tulee koira ihan hulluksi ja kiihdyttää tahtia. Kaikki loppuu kaaokseen. Minä nauran ja heilutan kättä ja koiran silmät pyörii päässä ja tekee mitä sattuu ja lopuksi se ottaa vauhtia ja hyppää täysillä syliin naamaa nuolemaan, kun istun pöydänkulmalla. Sitten naksautan ja syötän namia. Todella oikeaoppista! No ei vain, tämä tapahtui vain kerran, hulluuden hetkenä. Sittemmin olen ryhdistäytynyt. Ja saimme kehuja Christalta, joka oli käymässä. Pitää käyttää vain ääntä eikä käsiä nyt ollenkaan, kun se on oikeasti epäselvää. Nyt toimii ihan hyvin. Kaaos esitteli myös taitojaan olohuoneen matolla ja se on hyvä! ja iloinen! pentu - eikä ollenkaan kaaosmainen. Silloin hetkeä ennen hulluuden hetkeä päätin tehdä tunnaria. Pete kiikutti n 10 kapulaa matolle ja minä käskin Megin etsiä. Olin päättänyt naksauttaa ja palkita oikeasta heti kun nosti sen. Ikään kuin vahvistaa oikeaa. Eka kerta oli hieno, sitten uudelleen (älä kysy miksi tein uudelleen). Ryntäsi hulluna kapuloille ja hurjana etsi oikeaa. No, turha kertoakaan, että seuraavalla kerralla (älä kysy miksi tein vielä uudelleen) jo nostikin mitä sattui, kunnes osui oikeaan. Tässä kohtaa älysin jo lopettaa. Teimme Christan kanssa uudelleen parin päivän päästä ja nyt teki ihan oikein ja rauhassa. Eli palkkaan sivulla. Emmekä tehneet kuin kerran. Niin. Merkkiäkin teimme. Meg ruopii parketin pilalle ja ryntää merkille, niin että matto on kasassa. Tätä voi siis tehdä vain kerran ilman avustajaa, sillä muuten joudun keräämään keppini ja hoippumaan mattoa suoristamaan joka välissä. Avustajan kanssa on helppoa. Kun Meg tulee hakemaan namia naksun jälkeen, vedetään nopeasti matto taas suoraan;) Kaikenlaista sitä voi sisälläkin puuhata! Nyt pitää miettiä uusia juttuja. Eilen illalla, keskiviikkona, Pete ja Meg olivat treenaamassa Esan ja Sitkun sekä Outin ja Hallan kanssa Hyvinkäällä. Oli ollut oikein hyvä ratatreeni ja juuri sopivasti ennen Eckeröä, jonne Meg pääsee mukaan juoksun ollessa ohi. Huomenna aamulla aikaisin on lähtö. Tänään aamulla molemmat olivat vielä Anna-Kaisalla hoidossa. Megillä oli ollut toinen pitkä selkälihas vähän jumissa, mutta se saatiin auki. Muuten oli tosi vetreä. Petellä taas oli nilkka jumissa kehräsluun alta ja sekin saatiin manipuloitua ja pohkeet hierottua. Joten A-K on kullanarvoinen meille, edelleen monen vuoden jälkeen - ja nyt vielä enemmän!