Epävirallinen

Tänään kisasimme epiksissä Heinolassa. Meitä oli ev-luokassa peräti kaksi, Vuokko oli tuomarina. Pete kuvasi. Paikalla istuminen oli ollut muuten hyvä, mutta oli käännellyt päätään ja haukotellut... Paikalla makuussa lötsähti kankulleen heti kun olin kävellyt muutaman metrin. Pete ärähti ja palasin takaisin korjaamaan. Sen jälkeen oli sen vajaat neljä minuuttia kuin sfinksi, hievahtamatta. Hyvä, kun kerrankin pääsin puuttumaan sen lepsuiluun. Seuruu tuntui hyvältä ja se myös näytti hyvältä. Yhden kerran oli perusasento hieman vino ja kerran juoksukäännöksessä oikealle hieman erkani ulos, kun käännyin jotenkin äkisti. Kehuin kovasti seuruun jälkeen, mutten palkannut. Idari oli myös aika hyvä. Istuminen oli nyt nopeampi, samoin maahanmeno. Seuruu oli hyvää. Ruudun merkissä kosketin koiraa pyllyyn, merkki olikin tosi sukkela. Ruudun paikka oli hieno, mutta lähti ennakoiden. Loppuosa oli muuten hyvä, mutta hieman tökkäisi kättä sivulle tullessa. Palkkasin namilla liikkeen loputtua. Ohjatussa lähti väärälle merkille, mikä oli meistä vasemmalle eteen. Kutsuin takaisin ja kävin taputtamassa oikeaa merkkiä. Nyt meni sinne kovaa. Lähetin hakemaan, mutta taas meni kovaa äskeiselle merkille, oli tästä ihan varma. Siinä alkuhötäkässä unohti varmaan kapulat. Lisäksi vasen kapula oli ihan matalaa aurinkoa vastaan eikä sitä näkynyt juurikaan. Koiran ollessa oikealla merkillä kävin taputtamassa kapulaa, jonka jälkeen haki hyvin. Takaisin tullessa käskin pitämään, mikä siirsi koiran raville ennen sivulle tuloa. Metallissa palautti ravilla ja piti keskikokoista jotenkin vaikeasti ja kilisytti. Palkkasin kuitenkin narupallolla kädestä, kun koira oli tullut sivulle. Tunnarissa haisteli tosi hyvin, mutta palautti ravilla. Tuo pitämisharjoitus vie vauhtia pois. Kaukossa ei kuunnellut ekaa istumiskomentoa - katseli taas jotakin muuta. Palasin takaisin ja aloitimme alusta. Nyt teki ok, mutta ekan nousi seisomaan. Olin itse Peten mielestä hätäinen, mikä pitää varmasti paikkansa. Nyt on keskityttävä noihin noutojen palautuksiin. Ohjatussa on treenattava sitä, että kapulan lähellä voi olla myös merkkejä yms ja silti haetaan. Treenaan siis vain merkiltä eteenpäin ja palkkaan vauhtipalkalla! Tunnarikapulan kanssa teen pelkkää yhden kapulan hakua ja palkkaan vauhtipalkalla. Yritän päästä siihen, että nostaa kapulan nopeasti eikä järjestele sitä taas niin kun joskus aiemmin. Sitten siirryn tunnariin ja palkkaan senkin vauhtipalkalla, jos uskallan tai sitten namipussilla. Metallissa keskityn palautuksiin ja yritän nostaa palautuksen arvoa. Teen pikkumetallilla, koska siinä voin palkata vauhdista. Jätän koiran paikalleen ja jätän kapulan sen eteen. Menen itse kauemmas ja pyydän hakemaan eli koira nappaa kapulan tullessaan luokse. Sitten joko palkkaan narupallolla tai laitan koiran kiertämään kapulan kanssa puita yms ja otan siitä vauhdilla sivulle. Täytyy siis koettaa muuttaa koiran mielikuvaa paluusta. Talvella teki jo niin loistavasti, etten tajua, mihin vauhti nyt on kadonnut. Ainakaan en voi tässä vaiheessa moittia koiraa, jos tuo hitaasti. Se ei nyt auta. Keskityn erikseen sitten noihin pitojuttuihin enkä sekoita näitä keskenään nyt. Seuraamisen jätän nyt kokonaan tauolle tai teen ihan lyhyttä pätkää palkattuna. Teen nyt vain kotipihatreeniä pari kolme päivää. Siinäpä sitä on suunnitelmaa...