6.1.2010

Kakkiareenalla ja Nokialla

-
Eilen tiistaina olimme Kausalassa treenaamassa Elinan, Katrin ja Tarjan kanssa. Petekin pääsi mukaan:) Pakkasta oli 20 astetta, mutta maneesissa tarkeni ihmeen hyvin! Teimme kuitenkin vain lyhyet treenit. Tässä yhteydessä on pakko mainita kakkiareenan erikoisuus tällä kertaa: keskelle maneesia oli kerätty isohko kasa lampaan kikkareita...

Meg
Tein ruutua, minkä teki hienosti, sekä merkin että ruudun. Molemmista sai vauhtipalkan. Ohjatussa tehtiin vasenta. Koska maneesissa on niin huono valaistus, näytti Pete lisävaloa kapulaan otsalampulla:). Helpotin ensin siirtymällä itse vasemmalle, eikä ollut mitään ongelmia. Toisen tein normipaikalta. Pete luuli, että hakee oikeata ja valaisi sitä. Kapulaa ei näkynyt yhtään. Koira lähti kohti, mutta sille tuli epäusko ja kääntyi kohti keskimmäistä. Stoppasin ja teimme uudelleen lisävalolla. Nyt teki vielä kolme kertaa oikein, joten ehkä tuo virhe saatiin kuitattua. Kyllähän sen pitäisi lähteä silti oikeaan suuntaan, vaikkei kapulaa näkisikään, joten lisää on tehtävä vaan treeniä. Ja vaikeitakin sellaisia jossain vaiheessa.

Tunnarissa tehtiin kaksi kasaa, missä oli paljon kapuloita. Vein oikeat itse sekaan. Ekalla kasalla olin itse vieressä vahtimassa. Koira "hyökkäsi" sekaan ja sekoitti kapulat. Hyvin löysi kuitenkin omansa. Toisella kasalla jäin vähän kauemmas ja nyt meni ja haisteli rauhassa. Raukka yritti nostaa omaansa, mutta ei saanut suuhunsa kakkapohjasta, jolloin ruopaisi sitä tassulla parempaan asentoon ja nosti sitten:) Kaukot tein läheltä ja kaukaa, oikein hyvin.

Zip
Zipun kanssa tehtiin pari hienoa juttua! Ensinnäkin luoksetulossa se pysyi hienosti paikallaan seisomassa ja sitten istumassa ja odotti kutsua. Kävin palkkaamassa välillä. Odotti oikein rauhallisesti.
Toinen erinomainen asia oli, että osasi itse mennä läheltä ruutuun, kun kyselin, missä ruutu on. Ei tietenkään vielä kerrasta mennyt vaan jäi metrin päähän, mutta sitten meni ihan oikeaan paikkaan, mistä sai kehut ja palkan. Huvittavaa, miten pian on oppinut jo vähän hiffaamaan paikkaa, vaikkei ole tehty kuin muutaman kerran taputtamalla ja aina muuten pallolla:) Viimeinen kerta tehtiin pallo ruudussa eikä siitä tarvinnut mitenkään pitää kiinni, kun pyysi odottamaan pallon laittoa. Nätisti seisoi ja vain katseli Tarjaa ruudussa. Lähti sitten käskystä. Lisäksi tehtiin normaalit metallinoudot ja seuruut. Alussa en pysty tekemään seuruuta kun on niin täpinöissään enkä viitsi enää yrittääkään. Teen ensin jotain reipasta ja sitten jaksaa jo keskittyä paremmin.

Kivat treenit taas, vaikka ilma oli niin kylmä! Ei paleltanut yhtään eikä koiriakaan, ihme juttu.

Tänään loppiaisena ajeltiin sitten Nokialle Arjan ja Peten kanssa tokoilemaan T-porukan kanssa. Väkeä oli paljon, mutta reippaasti saatiin tehtyä.

Meg
Aloitin ruudulla. Merkki oli reipas, mutta ei kiertänyt kokonaan. Kiertää vain kartion malliset:) Hällä väliä, kun asenne oli hyvä. Ruutuun lähti liian aikaisin. Palautin merkille ja nyt kuunteli hyvin. Ruutu oli sisällä, mutta peruutin vähän. Tein uudelleen ja nyt parempi. Tämä tulee esille melkein aina, kun ruutu on lähellä seinää. Eli treeniä tähänkin.
Tunnarit kahdella kasalla. Ekan sekoitti kokonaan ja nosteli yhtä väärääkin. Toinen oli ihan hyvä. Tein vielä uudelleen ja nyt oikein hyvin haisteli. Ensi kerralla teen neljä kasaa ja vain kävelen ohi, rauha haistella on saatava takaisin. Ennen ohjattua tien pienen pätkän seuruuta, se oli ok. Ohjatussa haki hyvin vasemman kaksi kertaa, molemmista vauhtipalkka. Kaukot tein läheltä. Hyvät istumiset seisomisesta. Parissa kohtaa ei kuunnellut, vaan teki ennen kuin sanoin mitään. Ehkä taas näytin kädellä ennen kuin sanoin mitään, argh!

Jukka ja Pete tekivät myös agilitya ensin kahdestaan, sitten muitakin ehti mukaan. Meg meni hienosti ja kun Pete muisti liikkua, teki myös pienet tiet. Sitten Meg alkoi ontua vasenta etujalkaa:(( Hymy kyllä hyytyi. Kun jalkaa kokeiltiin, ontuminen hävisi lähes kokonaan. Huomenna mennään näyttämään lekurille ja kuullaan mikä on. Eckerö jää ehkä väliin:(( No, huomenna ollaan viisaampia. Kunhan ei olisi mitään vakavampaa.

Zip
Ensin teimme luoksetulon, jossa Arja piti kiinni. Sitten ruutu pallolla pari kertaa ja sen jälkeen itse haki läheltä:) Pientä seuruuta, metallinouto, odottamisia ja siitä eteentuloja. Siinä taisi olla kaikki.
Zip teki myös pienet agitreenit. Takaakiertoja, pakkovalsseja, putkia, välistävetoja yms. Teki vallan hienosti ja oli taas tosi innostunut.

Illalla Pete vielä tavalliseen tapaansa hieroi Megin ja löysi anturasta jonkin kipeän kohdan. Siitä se vika ehkä löytyy. Sama jalka siis edelleen vaivaa, mikä silloin välipäivinä jotenkin sattui kotona.
-

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Peukkuja Megin jalalle ettei ole mitään sen ihmeellisempää!

Vähänks ollaan ylpeitä, että Zipu on Meidän Sisko - se on niiiiin taitava ja suloinen ja ihana :-D. Ei ihme, että aina iloitset sen kanssa - syytäkin :-)

Terkkuja ja nähdään taas!

Pia

Me kirjoitti...

Kiitos Pia mukavasta kommentista - ainahan se on niin kivaa, kun lasta kehutaan:) Kyllä me molemmat taidammme hienoista pennuistamme niin iloita!