22.2.2010

BAT-hallilla

-
Eilen iltapäivällä treenattiin Keravalla Marin, Sirken, Ansun ja Heidin kanssa. Oli oikeat pentutreenit:) Tehtiin kaksi osiota rauhassa.

Zip

Seuruu
Sirke käskytti Zipua seuraamisessa. Se on kovasti yritteliäs, mutta seuraa sen puoleista jalkaani, jonka takia huojuu ja nykii. Lisäksi pää on taas alkanut nyökkiä nykimisen tahtiin. Heti kun kuljen reippaammin, jäi sekä nykiminen että nyökkiminen pois. Eli nyt hiihtämiset pois ja menoksi. Mutta töitä on nyt tehtävä tuon pään kanssa ja korjattava ylöspäin. Olisiko sittenkin pitänyt imuttaa alussa, hmmmm....

Luoksetulo
Ansu piti kiinni. Odotti rauhassa ja tuli tosi rivakasti.

Kierrot
Tein sekä puukapulan kanssa että ilman. Pistelee hurjaa vauhtia ja jatkaa samaa vauhtia eteeni. Pakko on peruuttaa, että saan suoraan ja sitten se äkkiä humpsahtaa jalkojen välistä, ei tosin kapulan kanssa. Nyt pyöritteli vähän kapulaa suussa, kun lähestyi, mutta edessä piti ihan hiljaa.
Metallin kanssa ei tehnyt kuin yhden kierron. Ei oikein tajunnut, että se piti ottaa mukaan ja päästi kiukustunuttta vikinää, hui. Toisaalta kun oli pudottanut kapulan matkalle kääntyi ympäri ja lähti etsimään sitä eli kyllä sillä jokin idea oli. Ei vain muistanut, missä vaiheessa metsku putosi kyydistä:) Uskon, että äkkiä hiffaa, kun on aina tuonut metallin ihan hyvin. Heidin kanssa todettiin, että syytetään äiti-Sinaa metalliongelmista, nih!

Ruutu
Laitoin koiran ensin sivulle ja ottamaan minuun kontaktia (että sain kyyläämisen poikki) ja päästin vasta sitten ruutuun, missä oli pallo. Tässä kohtaa sain kommenttia, että kannattaa ottaa ihan kunnolla sivulle oikeaan paikkaan ennen kuin päästää lähtemään eikä saa tehdä vain sinne päin. Teki ruutua myös niin, että sitä taputettiin. Oli ihan tohkeissaan, eikä nyt tahtonut löytää paikkaa. Kolmannella kerralla taisi onnistua.

Merkki
Pallo oli merkin takana. Ekan kerran näki, kun se vietiin sinne ja kahdella seuraavalla ei. Näissä sen piti myös tulla sivulle ennen pallolle pääsyä. Zipulla on sellainen viimeisen askeleen singahdushyppy. Huomattiin, että kun ei "tiennyt" pallosta, meni ihan nätisti ilman hyppyä.

Kaukot
Vähän tehtiin kaukoja m-i ja m-s. Teen ne edelleen niin, että takajalat olivat paikallaan. Pitää tehdä hyvin pientä liikettä, ettei ehdi m-s siirtää takasia. Täytyy palata vähän takaisinpäin.

Lopuksi Zip pääsi Peten kanssa tekemään kujakeppejä. Ne olivat jo toisesta päästä aika kapealla, mutta hyvin teki.

Olipa kivat ja hyödylliset treenit. Paljon pitää kaikkea miettiä tuon Zipun suhteen. Joka tapauksessa aamuinen päänsärkykin treeneissä helpotti. Ennen se olisi vain lisääntynyt kaikesta pohtimisesta, joten ehkä otan nykyään paljon löysemmin rantein:)

Illalla tuli vielä vieraita ja juuri ja juuri ehdimme ovesta sisään ennen heitä. Hauska ilta hauskassa seurassa ja ihan pikkasen tuli herkkuja syötyä taas...

Lueskelin eilen vuoden takaisia merkintöjäni Megin treeneistä. Siellä oli ihan samat ongelmat kuin nyt kisassa tunnarissa. Se ei tahtonut nostaa kapuloita, jos pohja oli ällö. Lisäksi se teki kaarroksia palautuksissa, ihan niin kuin nytkin. Silloin olin kieltänyt kaikki tunnaripelleilyt, jonka jälkeen oli mm heittäytynyt kerran maahan kapuloiden viereen selälleen... Meille oli tullut siis ihan kunnon konflikti. Oli ollut pakko palkata sen jälkeen vähän huonoistakin ja pikkuhiljaa nostaa vaatimustasoa, mutta totaalipelleilyt olin kieltänyt. Olin palkannut tosi paljon nopeista kapulan nostoista. Olin haettanut pikkukapulaa vauhdissa ja lähettänyt siitä suoraan agiputkiin yms. Ja nyt se perhanan sama juttu taas tuli esiin, vuoden jälkeen. Hehheh, sama tappelu on nyt edessä. No, toisaalta siellä oli ollut kaikennäköisiä ongelmia, mitkä nyt ovat paljon paremmalla mallilla, joten ehkä tämä ei ihan toivotonta ole. Silloin yksi ongelma oli mm seisomaan jättäytyminen idarissa ja osin vielä seuruussakin. Kohta nekin taas pompsahtavat esiin, kamalaa! Nyt tosin ehkä jo tietäisin, mitä tehdä.

Meg oli aika ollakseen kyllä Haminassa. Se järsi jopa hevosenkakkaa ihan muina naisina odotellessamme kehään pääsyä ja oli tosi ällistynyt, kun kielsin. Senkin jälkeen vielä nappasi p-kaa. Kehässä töni minua sopivissa kohden ja vähän näpsi. Se oli vallan huoleton ja täynnä itseään. Ehkä on siis ihan hyväkin vähän palautella sitä maan pinnalle.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Se imuttaminen mitää oo auttanut päänasentooon. P..kele.

Nimimerkillä imutettu on!

Eli Pia

Me kirjoitti...

Hihii... Eilen vain katselin pikku-Puumaa, kun Mari imutti ja vitsi kun oli hienon näköistä. Eikä kuokkinut Fanikaan. Kiitos Pia lohdutuksesta, ehkä näissä on meistä täysin riippumaton tekovika:))

Heidi kirjoitti...

Ei kuoki, mut metalli tökkii. Nyt täytyy muistaa harjoitella sitä enemmän. Kiitos vielä Oilille kutsusta ja onnittelut hienosta suorituksesta karsinnoissa.