6.4.2010

Pääsiäisenä treeniä ja kahvikekkereitä...

-
Pääsiäissunnuntaina Pete ja Meg olivat kisaamassa Purinalla, oheisena hyppis-video, mistä 0 ja 5. sija. Muilta radoilta molemmilta kiellot, toinen putkelta ja toinen hypyltä, takaa leikkauksessa. Me Ziipun kanssa käytiin Porvoossa, missä oli pienimuotoiset T-treenit. Teimme ruutua markkerilla, pysähdyksiä, maahanmenoja, seuruuta ja metallia Ansun avustuksella. Oli ihan ok, jopa seuruu. Se osaa myös nyt huilata paikallaan. Katselee siinä ihan rauhassa muiden tekemistä.

Kiva oli kuulla Pekan mielipide koirasta. Hänestä Zipulla on hieno asenne ja sen pälli pysyy hyvin koossa vauhdista huolimatta. Lisäksi juttelimme Zipun terävyydestä. Sehän hälyttää kovasti, jos tapahtuu jotain sen mielestä outoa. Sain siihen hyviä neuvoja. Treeneissä oli niin mukava tunnelma, että oli harmi lähteä pois niin aikaisin. Anopin ruokapöytä kuitenkin odotti, terkkuja vaan sinne:)

Maanantaina treenasimme ja lenkkeilimme aamusta Hollolassa Sadun ja Essun kanssa, etupäässä agia: Pete teki sylkkäreitä ja takana leikkauksia. Sylkkäreissä halusi ennakoida kovasti kun on niin viisas, mutta Pete vaati tulemaan käden perässä ja se alkoikin sujua. Takana leikkauksissa myös oikoo mielellään ihan omia polkujaan, jos lelu on odottamassa. Pete suunnittelee tekevänsä nyt paljon käteen tuloja ja palkkauksia siitä. Kujakepit sujuvat jo melko kapeina, samoin sisään menot. Loppupäivä kuluikin sitten kolmessa eri kahvipöydässä, huu. Mutta kivaa oli!

Tänään kävin ensin ihan aamusta lenkillä ja treenaamassa Pennalassa.

Zip
Tein Zipun kanssa tokossa sivulle tuloja. Hyppäsi pari kertaa kipeästi vasempaan, leikattuun käteen ja oli pakko kiljaista. Sitten tulikin aika varovasti, kun alkoi miettiä. Ehkä sain nyt parilla kiljaisulla tuon hyppimisongelman haltuun:) Lisäksi tein merkkiä, missä pallo oli takana sekä askelen seuruita, mistä palkka kontaktista. Hyvin piti. Vielä tein maahanmenoja sivulta. Teki nyt suoraan, kun Porvoossa veti ihan vinoon. Johtui varmaan siitä, että palkka tuli oikeasta kädestä ja tänään sain jo annettua jotenkuten vasemmalla.

Tauon jälkeen tein myös agia. Aloitin takaa leikkauksilla kahdella hypyllä (rimat maassa). Teki tosi hyvin. Vielä tein sylkkäreitä siivekkeen ympäri lelun avulla.


Meg
Meg- raukka sai tehdä vain ohjatun suuntia - taas. Nyt juoksee aika hyvin suuntia. Alan ympätä siihen myös noudon, että tajuaa näillä jutuilla olevan jokin yhteys. Sieluni silmin näen sen vain juoksevan esim ruutuun. Apua:)

Illalla kävimme vielä Hollolassa Sadun kanssa. Mistähän tätä energiaa riittää nyt näin kamalasti....?

Zip
Tokokentällä tein ruutua, jossa oli markkeri. Menee sinne KAAMEILLA gasellihypyillä... Se on niin into piukassa, kuin vain voi olla. Se ei oikein välitä markkerista ja menee sinne päin, mutta nyt en palkkaa noista. Lisäksi tein pari sivulle tuloa (ei hyppinyt käsille), luoksetulon pysäytyksiä ja maahanmenoja. Lopuksi luoksetulo, missä palkkasin odottamisen.

Agissa Pete teki sylkkäreitä, missä edelleen ennakoi mielellään. Lisäksi tehtiin takana leikkauksia kahdella rimalla, mitkä olivat tosi hyviä.

Tänään sattui kaikenlaista hassua. Ystäväni teki meille ihanan kesäisen seinätaulun kankaasta ja styroxista. Kun hän nosti sitä autooni, se putosi kadun varren kuravelliin. Sain tietysti ihan tolkuttoman naurukohtauksen (ystävääni ei naurattanut:), mutta saimme sen kylppärissä kuitenkin ihan ok-kuntoon loppujen lopuksi - hihityksestä huolimatta. Kun se oli taas lähtövalmiina, päätin peruuttaa auton ihan rivarin oven eteen varmuuden vuoksi. Kun lähdin peruuttamaan kapeasta väliköstä ja säädin sivupeilejä huomasin etteivät ne toimikaan. Ne menivät ihan mihin sattui. Oli siinä ihmisillä tuijottamista, kun hortoilin edes takaisin autollani ja yritin tiirata ovesta ja takalasista. Osuin muutamaan puskaan ja lumikasaan, mutta perille pääsin, aika tuskanhikisenä tosin ja saimme taulun kyytiin turvallisesti.

Äsken Hollolassa Pete lainasi auton avainta, kun hänen piti vääntää polkupyörän päällysrengas irti paikkausta varten. Se onnistui, mutta kun yritin startata autoa myöhemmin se ei inahtanutkaan. Onneksi meillä oli vara-avain kotona, minne Pete oli juuri fillarilla ennättänyt ja saimme sen sillä käyntiin ihan kiltisti. Ihanaa olla kotona! Koirat ovat juuri saaneet valmiiksi anomuksen lepoviikosta ja ehdottavat minulle lomaviikkoa jossain aika kaukana...
-

Ei kommentteja: