Kiireinen viikonloppu - agia, tokoa ja hakua...

.
Perjantaina Pete ja Satu olivat Korkeavireessä agitreenissä. Siellä oli teemana pujottelu ja kontaktit ihan radalla. Pete teki kaikenlaista Kabaita paremmalla ja vähemmän hyvällä menestyksellä:) Illalla syötiin ja saunottiin Sadun ja Wilman seurassa, oli kiva viikonlopun aloitus. 

Lauantaina oli Christan tokokurssi Vironmäen maneesissa. Olin mukana Zipun kanssa. Tein seuruuta, metallia ja tunnaria, meidän suosikkiliikkeitä... 

Seuruussa sain hyvää palautetta. Christan mielestä se on suurimman osan aikaa ihan hyvää, mutta käännöksissä koira putoaa kyydistä ja sitä pitää parantaa. Koiran pää on parantunut paljon eikä se enää heiluta sitä niin kovasti. Kesällä Jonte käski tehdä pitkiä seuruita, olla hiljaa ja huomauttaa koiralle, kun se tippuu kyydistä. Tämä ei ole oikein auttanut - en ole osannut varmaan tehdä sitä oikein. Olen koettanut kertoa koiralle, kun se tekee oikein ja huomauttaa, kun tekee huonosti. Christa käski kiihdyttää tempoa ihan kunnolla, kun jää. Tämä tuntui tehoavan hyvin. Koiralle tuli kiireempi ja heti kun tuli sivulle ja teki alertisti, palkkasin oikealla kädellä. En siis sanonut sille mitään, vaan kun se jäi vähän kuikuilemaan taaemmas, kiihdytin vain ja odotin että se tulee. Se on varmaan oppinut, että kun hidastaa, otan itse siihen kontaktin ja kehotan tulemaan tms. Nyt sen pitää itse yrittää kovasti. Saimme tehtyä jo oikein mallikkaita käännöksiäkin. Käännyin ripeästi - en mitenkään sännännyt - ja kun koira tuli hyvin, jatkoin pari askelta ja palkkasin oikeasta kädestä lelulla, minkä otin taskusta silloin. Olipa kiva!:)) Niin ja se pitää edelleen muistaa, etten palkkaa heti, vaan kehun suullisesti ensin. Koiralla on aika korkea palkan odotus. Näin olen kyllä tehnytkin, mutta Zip saattaa mielestäni odottaa tuota vapautustakin ja kehua kovasti, koska silloin saa lennellä ja hyppiä:)

Tunnarissa koira kyllä tietää, mikä kapula pitää tuoda eikä tee siinä virheitä. Se on vain liian korkeassa moodissa ja saattaa nappailla vääriä eli hosuu. Olen tehnyt sitä läheltä. Christan mielestä tämä saattaa jopa nostaa sen virettä lisää, koska painostan sitä. Otimme välimatkaa, vein itse kapulan muiden sekaan ja palasin takaisin. Lähetin koiran etsimään ja kun oli lähellä, muistutin "nätisti". Teimme kolme kertaa ja vain yhden kerran nappasi vähän väärää eli ihan hyviä suorituksia. Sain myös kehuttua, kun kerran etsi ihan rauhassa. Ei edes purrut takaisintullessa:) Näitä vain jatketaan ja varoitellaan koiraa jo etukäteen keskittymään. 

Metalli on ollut hieman ongelmallinen, koska Zip kyllä tuo sen, mutta ennen eteentuloa on pudottanut ja väistänyt sivulle. Jostain se paineistuu. Tämäkin saatiin korjattua aika simppelisti. Christa arveli, että se paineistuu palkasta. Se tulee eteen ja palkataan eli sillä on kova palkan odotus. Teimme niin, että kun se tuli eteen, kehuin ja lähdinkin liikkeelle. Koira juoksi ympyrällä kapula suussa ihan tyytyväisen näköisenä. Kun vähän aikaa oltiin liikuttu, vapautin sen vauhdissa. Näin saatiin palkan odotus pois ja koira alkoi tuoda kapulaa oikein hyvin. Eipä ole tuokaan asia tullut mieleen. Kannattaisi joskus miettiä ja katsoa tilannetta vähän kauempaa. 

Kurssilla oli myös teoriaa Christan tekemän treenivideon lomassa keskellä päivää. Hyvää teki kuulla taas monta hyvää juttua, mitkä tahtovat vain unohtua kaikkien muiden juttujen alle. Tosi hyvä kurssi jälleen, tahtoo lisää!

Aamulenkillä 

Tänään sunnuntaina olimme haussa Elinan, Katrin ja muiden kanssa Nastolassa. Alkuun oli hieno keli, mutta aikas pian se kääntyi sateeksi, joka jatkui ja jatkui. Olin ihan likomärkä, koska olin niin yksinkertainen, ettei minulla ollut sadevaatteita mukana, saati sateenpitäviä kenkiä. Voi pyhä yksinkertaisuus. Lisäksi vielä eksyin ihan totaalisesti matkalla ykköspiilolta kolmoselle. Aikaa meni hirveästi meikäläisen hortoillessa ympäriinsä. Njodi onneksi ei ollut moksiskaan, vaan suhtautui edelleen ylen ystävällisesti epäpätevään metsään eksyjään.

Zip oli aika pätevä esineruudussa, sillä ekaa kertaa se löysi kaksi esinettä peräkkäin. Haussa tehtiin hajunhakuja. Zipua pelottaa nyt kovasti kaikki möröt piiloissa. Ekalla Riikan piilolla vöffätteli, mutta seuraava Katrin piilo oli jo helpompi ja viimeinen Riikan piilo jo tosi hyvä. Kaipasi vielä kovasti Peteä tueksi kahdella ekalla eikä lähtenyt yksin, vaikka Katrin piiloa koetettiin äänellä pelkästään ilman hajunhakua. Sen tekee kovasti mieli mennä piiloille ja häntä heiluu vimmatusti, mutta ei ihan uskalla:) Se on liikkis! Kyllä siitä hyvä tulee, kun vain ehtisi treenata enemmän. 

Illalla vielä agia, sillä Pete ja Satu kävivät tekemässä pikatreenit Pennalassa. Zip meni keppejä hypyiltä ja putkista eri suunnista. Ohjurit oli alussa ja lopussa eikä sille tullut yhtään virhettä, jeeee! Treenien jälkeen saimme kahvia ja kakkua Maikulla, missä pikku-Trick täytti vuoden. Kiva ilta! 

Meg 24.10.10 - 7 vkoa täynnä