16.11.2010

Koulutusta ja pentukuulumisia

-
Viime viikko vierähti tosi pian pentujen kanssa. Tässä on oppinut ihan eri tavalla arvostamaan kasvattajatyötä, jo tässäkin ajassa. Meikäläiselle ylihuolehtijalle homma on ihan liikaa:) Lupaan, etten ikinä enää sekaannu moiseen puuhaan:)) Nyt Meg ja pennut lähtivät kasvattajan luokse, joten meillä on kotona vain Zipu. Onpa omituista. Meg keskittyy siellä hienosti pentuihin. Meillä se oli kuin ura-äiti, joka on huijattu lasten tekoon:) Aina valmiina lenkille ja treeneihin. Voi Megula!

Viikonloppuna olin Maria Hagströmin toko-koulutuksessa Zipun kanssa Keravan BAT-hallissa. Oli kiva viikonloppu. Maria oli hyvin kiltti kouluttaja. Asiat, joista hän puhui, eivät olleet sinänsä uusia, mutta niitä lähestyttiin vähän eri näkökulmasta. Pidin kovasti. Ehdimme tehdä neljä sessiota viikonlopun aikana. Zip tuntui toimivan Marian opeilla hyvin. En tiedä, miten tehoaisivat Megiin. Zip on kiltti, mutta Meg on ketku. Luulen, että Jonten suoraviivaisuus sopii sille paremmin. 

Ekassa sessiossa tein seuruuta. Se meni tosi hyvin, mutta kun käskytettiin, meni paljon huonommin, etenkin hidas. Se oli tosi surkeaa. Zipu seilasi, törmäili ja painoi. Normissa ja juoksussa Zipu saattaa jätättää. Koiran paikka on oikein hyvä, mutta silti Maria oli sitä mieltä, että koira voisi olla vähän edempänä. Tuomarit ainakin isoissa kisoissa arvostavat monesti kuitenkin koiraa, joka on vähän edempänä. Zipu on seuruussa Marian mielestä liian korkeassa vireessä ja sitä pitäisi laskea. Koiraa ei saisi palkata ollenkaan riehakkaasti. Teimme niin, että kun koira oli hyvässä paikassa, palkkasin sen kädessäni olleella namilla vauhdissa, en siis kehunutkaan ensin. Sen jälkeen pysähdyin ja palkkasin koiran vielä sivulla. Palkan piti tulla vähän edestä eli juuri sitä, mitä tein sen kanssa pienempänä. Itse olen sen nyt opettanut tuohon paikkaan ja nyt pitää vähän rohkaista tulemaan edemmäs. Jos se jätättää, piti kiihdyttää vauhtia ja jos se ei tullut, piti alkaa voivotella, keskeyttää, näyttää palkkaa tyyliin "tämän olisit saanut, jos et olisi mokannut" ja yrittää uudelleen.
Hidasta teimme niin, että heitin koiralle namin vähän matkan päähän saadakseni sen kauemmas, aloin kävellä hidasta ja odotin, että koira tulee sivulle. Ensin ei uskaltanut tulla ollenkaan, pelkäsi kai hiippailuani:) Sitten tuli kyllä ja seurasi. Alkoi tuntua aika mukavalta, kun itse olin rauhallinen. Palkkasin vauhdissa ja sitten sivulla. Tein myös ympyröitä oikealle ja vasemmalle.

Tunnarin teimme liikkeenomaisena. Meni kapuloille kovaa, sähläsi ja söhläsi ja toi väärän. Oli paljon huonompi kuin koskaan aiemmin. Marian mielestä Zipu ei osaa tehdä nenätyötä eli "sortteerata". Se kaipaa tähänkin rauhaa ja oikeaa mielentilaa, nyt on liian korkeassa. Sain ohjeeksi tehdä tosi läheltä. Koira istumaan kapuloiden viereen ja itse kyykkyyn kapuloiden viereen. Jos sählää vähänkin, pitää keskeyttää nätisti voivottelemalla. Zip oli tosi hyvä itse asiassa. Se haki oikean ja toi tosi rauhassa. Palkkasin kuulemma hyvin eli rauhallisesti. Vaikeutimme saman tien ihan kunnolla testimielessä. Leikitin koiraa narupallolla ja lähetin siitä suoraan etsimään. Tämä oli ihan liian vaikea ja koira sohlasi ihan kunnolla. Eli nyt vain rauhassa lisää sortteerausta läheltä. Kapuloiden alkuun voi laittaa myös nameja maahan. Kun osaa hyvin nenätyön, vaikeutetaan tekemällä pidemmältä matkalta, tosin itse olen vielä kapuloiden vieressä. Kun tekee hyvin, voidaan vaikka kierrättää ensin ja lähettää suoraan kapuloille. Sinänsä koko jutussa ei ollut mitään uutta, mutta muistutti taas perustyön tärkeydestä. Turha oikoa, aina sen löytää edestään.

Tein noutoja myös, ensin puulla ja sitten metallilla. Nyt kumpikin oli tosi hyvä ja koira tuli kovaa suoraan eteen. Piti hyvin. Koska aikaa jäi, tein uudestaan seuruuta. Se oli kummasti yön aikana parantunut. Sain tosi positiivisia kommentteja:) Tosi kiva. 


Tein vielä paikalla makuuta, mikä on ollut vähän levotonta. Zipu kääntyy kyljeltä toiselle eikä tee töitä. Pääkin pyörii. Tätä tehtiin ihan läheltä. Koiraa työnnettiin pyllystä kummallakin puolella, jolloin joutui tekemään töitä pysyäkseen suorassa. Tätähän olen tehnyt Megin kanssakin. Lisäksi Maria oli ihan lähellä. Jos pysyi hyvin, sai palkkaa. Jos mokasi, koetettiin saada korjattua ilman, että nousi ylös. Eli takaisin perusteisiin. 


Kirjoitin ylös tosi paljon vinkkejä kurssilta. Yritän saada ne kirjoitettua tänne viikonloppuna. 


Pete pääsi Zipun kanssa agilityyn Lehtiön Anjan oppiin vielä lauantai-iltana Pennalaan. Kurssi oli taas tosi hyvä. Zipu meni matalilla rimoilla. Peten toinen osio oli parempi ja rauhallisempi kuin eka, joten vireen hallinnassa on vähän miettimistä. Hyviä pätkiä kuitenkin saivat tehtyä:)


Eilen maanantaina käytiin treenaamassa Pennalassa. Sataa lotkotti, mutta eipä tuo kovasti haitannut.
Tein kisanomaisen alkuun eli ensin voi-ruutu, sitten luoksetulo ja seuruu, missä palkka kädestä vauhdissa.

Ruutuun meno oli hyvä, siellä hyvin käskystä maahan. Loppuosa oli myös ok, tosin ryntäsi vähän ohi. Luoksetulossa pysäytyskäsky yllätti ja valui. Maahanmeno oli ok, samoin eteentulo ja siitä perusasento. Seuruu oli mielestäni ihan hyvää käskytyksellä. Annoin namipalkan.

Tauon jälkeen tein metallin. Ei ollut niin hyvä otto ja tuonti kuin hallissa, mutta ihan rivakasti kuitenkin. Palkkasin vauhdissa jalkojen välistä.
Jääviä treenasin peruuttamalla. Ensin sarja istumisia, sitten seisomisia ja viimeisenä maahanmenoja. Sitten tein sekaisin, teki oikein.
Luoksetulon tein vielä suorana. Siinä ajattelin ottaa eteen istumisen, mutta tuli niin kovaa, että arvasin ettei aikonutkaan pysähtyä. Viime tipassa pujahti jalkojen välistä:)



Tänään tiistaina oltiin Hollolassa. Ensin Satu ja Pete tekivät agissa jumppasarjaa, puomia ja keinua ja sen jälkeen me Arjan kanssa otettiin tokot. Reipasta väkeä:)

Aloitin ruudulla. Arja käskytti voi-ruudun, missä oli markkeri. Teki tosi hyvin, tuli jopa kovaa sivulle, missä palkkasin namilla. 

Ohjatussa kapulat olivat vähän syvemmällä. Hienosti merkille, mistä palkka. Sen jälkeen vein merkille ja lähetin hakemaan oikean. Halli oli täynnä merkkitötteröitä, mutta hyvin löysi omansa tötsän edestä ja kiikutti kovaa takaisin. Vielä heitin kapulan oikeaan paikkaan ja lähetin kerran merkille - tosi hyvin meni. 
Luoksetulo on vähän vaikea. Tein ensin suoran. Sen jälkeen pysäytin. Tulee kovaa eikä oikein tajua pysähtymistä, on vähän hämillään. Arja palkkasi taakse. Tässä se alkaa tosi pian ennakoida takapalkkaa. Ehkä alan palkata sitä itse pallolla, kun pysähtyy hyvin. Tein myös maahanmenon, mikä oli parempi. Tässä siis uupuu kokonaisuus. Eiköhän se tästä koirallekin valkene. 
Tein muutaman istumisen peruutuksessa, sen jälkeen myös sivulta. Teki virheittä kaikki. 
Seuruu oli aika hyvä mielestäni, mutta hitaassa oli seilannut. Sitä pitäisi tehdä nyt paljon yksinään, mutta pakko oli koettaa muiden seassa... 
Metallin teki hyvin. Helpotin eteentuloa liikkumalla vähän taakse. 
Kivat treenit kaikilla, tällaisia lisää. Lunta oli jo vähän maassa, mutta ihan mukava keli oli. 


Pennut ovat aivan ihania, ikävä niitä tulee. Niin pontevia kuin olla voi. Nämä pennut ovat tosi kovia syömään, tuskin ehtivät vetää tirsat välillä, kun jo maitobaari kutsuu. Kyllä ne siltä näyttävätkin... parhaalla taisi tulla painoa lisää 90 g jonain päivänä ekalla viikolla. Lisäksi ne ovat aikas liikkuvia. Heti baarireissun jälkeen ne hajautuivat erilleen. Joskus joku niistä saattoi ryömiä parikin kertaa laatikon ympäri. Joku niistä jo lähes kävelee - siis minkä massultaan pääsee!
















Kuva: Wilma Laru

Kuva: Wilma Laru

Pentu 1 - uros

Pentu 2 - narttu

Pentu 3 - uros

Pentu 4 - narttu

3 kommenttia:

PiaP kirjoitti...

Voih <3, onko vähän suloisia!!

Pia

Ps. Odottelen kuumeisesti lisäkirjoituksia koulutuksesta!

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten ihanan suloisia pieniä hauvoja!

t. Marjo

- Tuija - kirjoitti...

Voi, miten pieniä suloisia myyrän poikasia <3