20.9.2011

Kaikenlaista

-
Onpas ollut pitkä päivitysväli - tulee siis pitkä päivitys:)

Meg on ollut saikulla. Se ei ole saanut kuin kävellä lyhyitä lenkkejä hihnassa ja nyt vähän pidempiä. Energiaa on ollut vaikka muille jakaa.


Tanskassa se piti jalkaa ylhäällä viimeisen radan jälkeen eli oli satuttanut sen jotenkin. Meni nopeasti ohi, mutta aina liikkeelle lähtiessä käveli epäpuhtaasti muutaman askeleen. Siellä käytiin jo lekurilla, joka ei löytänyt mitään kipeää kohtaa paitsi ehkä varpaasta jotain pientä aristusta. Suomeen tultuaan Meg steriloitiin ja se lepäsi reilun viikon ihan kokonaan eli teki pieniä lenkkejä ensin remmissä ja sitten ilman ja kaikki oli ok. Kun oli noin viikon ollut normilenkeillä, huomasimme sen jälleen ontuvan levon jälkeen.


Saimme ajan paikalliselle hyvälle ortopedille, joka tutki Megin ja kun ei löytänyt mitään, kuvasi selän, lonkat ja polvet. Kuvat olivat onneksi tosi hyvät, ihan "priimat", kuten Jussi sanoi. Hän epäili nivusvammaa tai jotain repeämistä syvällä lihaksissa ja määräsi lepoa ja särkylääkettä. Nyt koira on ollut levossa kaksi viikkoa, vain pieniä remmilenkkejä on tehty ja nyt toisella viikolla vähän pitempiä. Mitään treenejä ei tietty ole tehty eikä se ollut mukana edes renkaan leirillä, ettei vain tulisi tehdyksi mitään äkkinäistä. 


Tänään sitten Meg kävi Maaren luona, joka löysi lantion syvissä lihaksissa tiukkuuksia, jotka vetivät lantion seutua vinoon. 
Hermojen kiinnikkeiden ympärystä on ärtynyt, mikä on saattanut aiheuttaa heijastelua jalkaan. Muuten koira on hyvässä kunnossa ja se saa alkaa treenata tokoa ja lenkkeillä. Agi on vielä tauolla. Nyt sitten vain katsotaan, mitä tapahtuu. Toivottavasti ontumista ei enää tule. Lihaskuntoa pitää saada lisää kovasti. 

Treenejä


Zip
on saanut treenata kyllä, joskaan ei kovin vakavamielisesti:)


Olen tehnyt tokossa kuuntelutreenejä. Kapula on ollut matkalla ruutuun ja koiran on pitänyt mennä ruutuun tai hakea (tämä on ollut vaikeaa..) tai sekä hakea että viedä ruutuun temppuradoilla. Mielestäni koira on edistynyt kuuntelussa ja nyt malttaa jo stopata käskyllä ja odottaa seuraavaa ohjetta. Aiemmin pysähtyi kyllä, mutta lähti heti toiseen suuntaan ratkaisemaan tehtävää ihan itse. Olen palkannut stopin jälkeen paljon. Näitä pitää vielä tehdä lisää ja opettaa koiralle siirtymiskäsky vasemmalle ja oikealle - ei siis välttämättä vasen- ja oikea-käskyillä - vaan vain siirtymään sivusuunnassa. Olen kotona tehnyt niitä kesällä, mutta Zipulla meni aina hermo ja käytti ääntä heti, kun turhautui. Muutenkin se kyllä ääntelee, kun ei tajua kuten viimeksi kuuntelutreenissä. Toisaalta se yrittää ihan valtavasti ja kun tajuaa, ei puhu mitään. Pitää vain olla tosi tosi rauhallinen itse ja auttaa ajoissa.


Lisäksi on aloitettu kaukon korjaussarjat eli nyt s-i tehdä kunnolla taaksepäin (lauta ollut vatsan alla), samoin s-m. Lisäksi pitää treenata sekä m-s ja i-s, ettei hyppää seisomaan etupainoisena vaan siinäkin painon pitäisi olla takana. 

Ruudun paikkaa on myös hiottu. Se on ollut tosi hyvä, mutta nyt menee vähän arpomisen puolelle. Samoin on tehty kapulan nostoja. Haluaisin sen nostavan takaa, koska ohjatussa saattaa tehdä syöksyjä kapulan kimppuun. Sen pitäisi ajatella, että kapulaa pitää kunnioittaa.

Eilen tein vaikeat tunnarit. Elina laittoi paljon kapuloita sekaisin ihan lähelle ja vei kisanomaisesti oman sekaan. Hyvin etsi, mistä palkka. Sitten sama pidemmältä matkalta. Oli oikein hyvä. Viimeiseksi vähän temputin eli ensin ruutuun ja sieltä suoraan etsimään. Ei ensin hoksannut, vaan meni takaisin ruutuun ja sitten merkille. Mutta sieltä bongasi tunnarit ja etsi oikein hienosti, mistä rauhallinen, mutta iso palkka.


Jääviä on tehty myös niin, että itse peruutan, samoin on tehty edessä ja sivulla. Istuminen on edelleen se epävarmin.

Ohjattu on ollut hyvä molempiin suuntiin, mutta merkki on edelleen vaikea, sillä ei tahdo mennä ihan suoraan. Zip käy vain merkin kimppuun, jos korjaan, joten pitänee laittaa saviruukku merkiksi. Toivottavasti tajuaa sen heti eikä iske hampaitaan siihen. En saa sille sellaista merkille menoa, että se kiepsahtaisi vain ympäri sen takana. Jos on tähän vinkkejä, niin kertokaa.

Agilityssa Zip on myös käynyt kerran tai pari viikossa BAT-treeneissä ja muilla kursseilla. Se hyppää matalilla, koska se sählää hypyissä eikä keskity, joten emme halua sen hyppäävän korkeampia ennen kuin on parempi. Nyt Pete menee hyppykouluun Vapulle sen kanssa kerran kuussa ja toivomme sen tuovan tulosta. Olemme tehneet sillä jumppasarjoja ja pk-sarjaa, mutta tosi vaikea on katsoa, onko se oikeasti hyvä. Hyppykoulu alkaa ensi viikolla, mikä on hieno juttu!


Zip on ollut tosi hyvässä kunnossa ja muuttunut kropaltaan aikuisemmaksi. Timo hoiti sen valmennusrenkaan leirillä eikä sillä ollut mitään ihmeitä. Sen verran hurja se on, että varovainen pitää olla kaikessa, mitä sen antaa tehdä. Olemme varmaan ihan turhankin huolekkaita koirien kanssa, mutta emme oikein osaa muutakaan. Jotenkin ei pysty treenaamaan hyvin, jos tietää, että on jotain pientäkin vaivaa. Nyt lenkitän koirat ihan kunnolla ennen ja jälkeen tokonkin, sillä Ziipu painelee niin kovaa, että se on lähes ihan sama onko tokossa tai agilityssa. Ennen tein vain pienen lenkin ennen ja jälkeen:( Huoh, ehkä jossain vaiheessa päästään hyvään jaksoon taas mukaan. Paitsi että nyt sillä on näköjään anturasta pala pois... 


Oheisena pientä piristystä hottilaisista tehdyn videon avulla... Kuvattu piirinmestis-viikonloppuna. 





Ai niin, olihan toinenkin piristävä juttu, minkä unohdin kertoa. Illalla lenkillä tapasin naisen, jolta oli päässyt karkuun kymmenkuinen mäyräkoirapoika. Hän oli ihan vieraassa paikassa lenkillä ystävänsä kanssa ja oli ihan onneton. Huomenna olisi pitänyt lähteä Lappiin reissuun ja koira oli hukassa. Lupasin mennä Tarolanniitylle päin Zipun kanssa ja huudella. Olin aika varma, etten ikinä näkisi koirasta vilaustakaan, mutta huutelin ja viheltelin kuitenkin. No, siinä jo ollessani lähes Tarolankadulla asti kuulin huutoa laavulta päin. Siellä toinen nainen hihkui että "onko sinulla koira hukassa"? Ja "täällä olisi tällainen mäyräkoira tallessa". Voi että kun tuli hyvä mieli, ihan kuin olisi oma koira löytynyt. Koira oli tosi reipas ja oli kiertänyt koko lenkin tämän naisen ja hänen kultsunsa mukana irti. Hän oli kysellyt kaikilta, josko joku olisi tuntenut koiran ja sitten kuullut joltain tytöltä, että olin huudellut sitä. Aika hyvä säkä ja ajoitus! No, kiikutimme koirulaisen takaisin ylös harjulle ja omistajansa luokse, joka oli vallan liikuttunut ja kiitteli meitä kovasti. Lapin reissu oli pelastettu. Ihkua!

5 kommenttia:

Nova treenaa kirjoitti...

Milloin Zip saa kotisivuille koiramme-osioon esittelyn ja kuvia? :)))

Me kirjoitti...

Voi ei, iski huono omatunto koko kotisivuista. Ovat ihan hunningolla. Nyt ryhdistäydyn ja teen sille asialle jotain viikonloppuna! Zip on sivunsa ansainnut! :)

PiaP kirjoitti...

Saitteko jotain erityisiä lihaskunto-ohjeita? Tuplallahan ei oel syviä lihaksia juuri "ollenkaan", sanoi Piira. Lupasi ensi kerralla antaa meille kunto-ohjeita, joita saa alkaa sitten tehdä, kun jalka on parantunut.

Joten ihan mielenkiinnosta kuulisin, jos teillä on jotain hyviä lihaskuntovinkkejä!

Jonna ja porot kirjoitti...

Nuorimmalleni olen lähtenyt opettamaan merkkiä naksuttimella. En kuitenkaan ole erityisen kärsivällinen tai puhdas naksun käyttäjä, joten oioin vähän kohtia.

Ensin ohjasin koiran merkin taakse seisomaan suoraan ja palkkailin siitä. Sitten heitin palkan aina sen taakse, jotta voisin naksauttaa siitä kun se hakeutuu takaisin paikalleen. Naksuttimen kanssa kriteeriä voi kivasti nostaa ja vain palkata ne missä koira tulee samointein suoraan oikealle paikalle. Apuna ei ole mitään targettia, koira joutuu itse ajattelemaan mitä tekee. Tämä paikka vielä selvennettiin koiralle erillisenä leikkinä.

Minä pyörin merkin ympäri pienin askelin ja koiran tulee pysytellä merkin vastakkaisella puolella suorassa minuun nähden. Yksinkertaisimmin siis palkkasin kun koira liikahti kun itse liikahdin. Helpointa se oli katsoa koiran takajaloista, sillä silloin koira varmasti liikkuu niin paljon että on suorassa minuun nähden. Tämä peili -leikki tehtiin molempiin suuntiin. Kun koira tajusi mitä siltä vaadin voin vaikeuttaa ja liittää käskysanan paikkaan. Sitten sen voikin lähetellä merkille ja/tai pidentää matkaa.

Me kirjoitti...

Kiitos Jonna, mahtavia vinkkejä!:) Heti kokeilen tuota peili-juttua.