6.12.2011

Messarin karsintakisa, Hope, Christan koulutus ja Ziipulle kisalupa!

-
Lauantai
Messarissa käytiin lauantaina tulevan kauden ensimmäinen karsintakisa. Siellä olimme mekin Megin kanssa, yhtenä 50 taitavasta koirakosta. Kisa päästiin alkamaan vähän viiden jälkeen. Ensin tehtiin ekassa kehässä ohjattu, ruutu ja kauko, sen jälkeen jatkettiin paikallaoloilla, metallinoudolla ja luoksetulolla kakkoskehässä ja vielä kolmannessa kehässä zeta, seuruu ja tunnari.

Meidän kisa alkoi huonosti. Ohjattu vielä onnistui jotenkin, vaikka koira oli tosi  nihkeä merkille mennessä. Ruudun merkillä sitten koira pysähtyi puolessa välissä. Annoin lisäkäskyn ja jatkoi jotenkuten merkille.Tämä tietty heijastui ruutuunkin. Koira alkoi hidastaa hyvissä ajoin ennen ruutua ja jäi etuosaan. Ajattelin, että mahtuu kyllä ruutuun ja annnoin maahan-käskyn. Koira kuitenkin siirtyi sen verran vinoon, että oikea tassu oli puoli senttiä ruudun ulkopuolella. Tästä siis nolla. Loppuosa oli ok.
Kaukoissa tuli jokin moka, mutta asenne oli parempi.
Kakkoskehässä saatiin kympit molemmista paikallaoloista. Ne olikin hienot. Metallista myös kymppi ja luoksetulosta kasi, joten ihan ok. Luoksetulossa oli aika varovainen, mutta laukkasi kuitenkin.
Kolmoskehässä zetasta ysi, seuruusta kasi ja tunnarista samoin. Loppuosa oli siis ihan kohtuullista, mistä pitää olla tyytyväinen.

Itse en jännittänyt kisaa juuri ollenkaan, koska odotuksia ei liiemmin ollut tuosta ekana olevasta ohjatusta johtuen. Ohjatun merkki oli odottamaani vielä huonompi ja erityisesti ruudun merkki. Oma fiilis ei ollut kovin hyvä muissa kehissä, mutta siitä huolimatta ne menivät aika nätisti. Tuo merkki on nyt meidän ehdoton kompastuskivi.

Alunperin ohjattu on ollut Megille vaikea. Se jää jumiin kapuloihin enkä ole saanut nostettua merkin arvoa millään muulla kuin kierrättämällä. Aloin tehdä niin jossain vaiheessa eli lintsasin merkin opettamisesta. Kierrättäminen toimi hyvin, jos kisoja ei ollut montaa peräkkäin. Viime vuoden karsintakisoissa kuitenkin merkki jo huononi. Koira ei viitsinyt kiertää koko merkkiä, vaan saattoi jäädä sen eteen tms. Samoin kävi isommissa kisoissa. Siksi oli nyt pakko alkaa opettaa koiraa vihdoin oikeaan paikkaan. Tämä on toiminut jo treeneissä 80-prosenttisesti, mutta ei vielä näköjään kisassa, ei sinne päinkään. Olen vaatinut koiran ihan presiis oikeaan paikkaan ja siitä on pakko vähän löysentää ja ottaa tietty toleranssi mukaan.

Nyt täytyy ottaa varmaan taas kiertäminen käyttöön seuraavaan kisaan, koska en saa sitä millään valmiiksi parissa päivässä. Enkä taas viitsi jättää Pieksämäkeä vällinkään, kun olen sinne ilmoittautunut. Vaihdan sitten merkin käskyä ja alan tehdä sitä ihan läheltä eli ihan alusta ja pyrin positiiviseen fiilikseen, kuitenkin niin, että koira oppii menemään oikeaan paikkaan ja rennosti. Ei tämä homma voi merkkiin kaatua, ei millään! Niin paljon on jo töitä tehty kaikessa muussakin, että eiköhän me tämäkin saada kuntoon. Periksi ei voi antaa.

Mahtavat onnittelut voittaja-Katjalle ja Zenille!! Kuin myös kakkoselle Annelle ja Rikalle ja kolmoselle Heidille ja Metelle. Hienoja tuloksia vaikeassa paikassa! Hottilaisista Marko ja Flu saivat ykkösen, josta myös onnittelut! Kiitos hottilaisille mahtavista eväistä ja kannustuksesta!

Ennen kisaa päivällä olimme BATin sponsorin Hurtan näytöksessä Zipun kanssa. Aikaa ei ollut kovin paljon ja samassa kehässä esiintyivät myös borderit Häjy ja Safiiri aginäytöksessä. Zip viis veisasi muista tai yleisöstä tai melusta ja teki oikein hyvän pikkutreenin. Teimme merkkiä, kaukoa, noutoa ja seuruuta. Seurautin ihan lähelle katsomoa, eikä Zip juuri mitään reagoinut. Olin tosi tyytyväinen siihen. Hyvä harjoitus, kiitos Hurtta ja BAT tilaisuudesta!

Sunnuntai
Aamulla oli HOTin hallivuoro Orimattilassa. Pete oli edelleen Messarissa töissä, joten ajelin sitten treenaamaan Aijan, Marin, Marian ja Markon kanssa. Tein Zipun kanssa seuruuta, joka oli aika kivaa. Pää pysyi nyt paremmin ylhäällä. Lisäksi tein kapulan nostoja, kaukoja, evl-ruutua, jossa koira pohti kahden merkin välillä. Korjasi kyllä, mutta päästi turhautumisvinkunaa, josta joutui jäähylle. Samoin kun palkkasin oikeasta, koira haukahti. Lähti itse tosi syyllisen näköisenä hipsimään jäähypenkille:) Toisella osiolla tein tunnaria, joka meni aika pieleen. Ensin teimme pelkkää haistelua, missä hosui ja napsi kapuloita. Parani kyllä, kun taas muisti, mitä tehtiin. Myös normissa nappasi vääriä rivistä, paitsi sitten viimeisellä kerralla, joka meni ok. Huoh.
Meg teki vain kolme kierrätysmerkkiä palautuksena. Hyvinhän se nuo osasi.

Kävimme vielä porukalla lenkillä ja kahvilla jollain huoltiksella. Teki ihan hyvää jutella porukalla. Olo oli huomattavasti valoisampi kotiin palattuani.

Maanantai

Meillä oli molemmilla vapaapäivä. Keskipäivällä Jaakko ja Hope tulivat kanssamme treenaamaan Hollolaan. Jaakko näytti Hopen avointa luokkaa. Hyvältä näytti, ei kun kisaamaan vaan. On kyllä niin ilo katsoa tätä paria, kun suhde ja treeni-into on kohdallaan. Tein Zipun kanssa vähän kuuntelujuttuja merkillä/kapulalla/ruudulla sekä tunnaria. Ensin tyhjää haistelua, mikä oli nyt tosi hyvää ja rauhallista:) Sen jälkeen pari oikean etsintää (valtavan hyvin teki) sekä viimeisenä normisuorituksen, joka sekin onnistui. Jäipä hyvä mieli. Meg teki pari vauhtimerkkiä ja vauhtiruudun:) Se pääsee nyt tosi helpolla, mikä on tarkoituskin.
Lopuksi käytiin vielä lenkillä kimpassa. Olipa kivat treenit, tule Jaakko toistekin!

Illalla koirat saivat levätä, kun me ajelimme illansuussa Helsinkiin Santahaminan upseerikerholle Hokkasen Iidan ylppärijuhliin. Oli hieno tilaisuus ja oli kiva nähdä muitakin vanhoja ystäviä, kuten esim Haaavistot sekä Niki- ja Peggy-borderit:)

Tiistai
Itsenäisyyspäivää vietin hyvässä seurassa eli hottilaisten kanssa Korkeavireellä, Christa koulutti. Pete ja Meg kävivät aamulla tekemässä lyhyen agitreenin Samin kanssa Pennalassa sekä tietysti lenkillä.

Zip teki tunnaria ensin. Elina vei kapulat normisti riviin. Lähetin ihan kisanomaisesti ja Zip selviytyi hienosti haisteluosuudesta. Meni rivin alkuun ja eteni rauhallisesti ilman hosumista. Palatessa korjasi otetta yhden kerran ja vapauttaessani suoraan sivulta puri kapulaa, mistä saimme noottia. Olin hurjan iloinen onnistuneesta haistelusta ja sopivasta mielentilasta. Tuohon pitämiseen pitää myös panostaa.

Toiseksi teimme metallinoutoa, missä koira yleensä sivulla menee hurjan alas, ojentaa pään eteen ja on onnettoman näköinen metalli suussa. Sanoin "sivu" ja taputin kättä reiteen. Heti kun nosti pään, palkkasin ja vapautin. En ottanut siis kapulaa. Ideana on tietty se, että oppii nostamaan heti pään ja pitämään sen ylhäällä, kun tulee sivulle. Teimme tätä myös puukapulalla, kun oli helpompi.

Christa kommentoi, että Zip on hyvä koira. Kuitenkin siihen on tullut lisää hätäisyyttä ja rauhattomuutta sitten viime näkemän ja nyt pitää alkaa palkata enemmän maltista. Tätähän teen nytkin, mutta vielä lisää pitää tähän kiinnittää huomiota. Muuten tarjoaa koko ajan jotain eikä vain malta olla paikallaan rauhassa. Hyvä huomio.

Megin kanssa tehtiin kierrätystä, tietty. Ensin Marko vei kapulat perusohjattuun ja sen jälkeen kierrätin koiraa. Pari kertaa jäi merkille, mutta uusittuna kyllä kiersi. Palkkasin vauhdissa. Sitten kiersi ja merkin jälkeen stoppasin ja haetin molemmat suunnat. Haut olivat siistit ja nopeat. Sitten hommaa vaikeutettiin niin, että Christa makasi merkin edessä. Ensin koira ei fokusoinut merkin kiertoon, vaan tahtoi mennä takaa suoraan ruutuun, mutta muutaman kerran jälkeen hiffasi asian. Eli tällä vaikeuttamisella tahdottiin koiran keskittyvän nimenomaan merkkiin eikä juoksevan kiertämään mitään muuta. Ihan hyvällä intensiteetillä teki töitä. Lisäksi tehtiin merkkiä ihan läheltä eli saatiin paljon onnistumisia. Tätä tulen jatkossa tekemään paljon. Itselläni on jotenkin välinpitämätön olo vielä tähän asiaan enkä ole ollenkaan täynnä sisua kuten aiemmin, vaikken periksi aio tosiaan antaa. Pitää vetää henkeä ensin vähän. Toivon kuitenkin, että tämä tästä suttaantuu.

Päivän jälkeen lähdin Megin kanssa vielä Sadulle ja Wilmalle syömään suklaakakkua (olipa hyvää, nam!) ja juomaan glögiä. Kiva oli löhötä sohvalla ja katsella porukalla Linnan bileitä ja tietty arvostella naisten pukuja:) Kiitos!

Pete oli vielä illalla Vapun luona hyppytreeneissä Ziipun kanssa. Vappu oli kehunut Zipua tosi, tosi paljon. Se kuulemma keskittyy täysillä, vaikka menee kovaa. Jos se mokaa, se tekee yhtä kovaa seuraavalla kerralla, mutta oikein. Se teki Vappuun vaikutuksen. Koiran balanssi on tosi hyvä ja se on tosi ketterä ja elastinen ja hallitsee kroppansa koko ajan hienosti. Jalat toimivat hienosti kropan alla ja vaikka se toisinaan hyppää vähän pää ylhäällä, se tulee kuitenkin aina balanssissa alas ja pystyy heti ponnistamaan uudelleen takajaloilla. Töminöitä ei kuulu. Koska koira oli jo niin hyvä, ei kilpailemisen aloittamiselle ole esteitä. Uskomattoman hienoa. Nyt sitä on rakennettu puoli vuotta osteopaatilla ja hyppytekniikkaopetuksessa ja lopputulos on paljon, paljon parempi kuin ikinä uskalsimme toivoa. Uskon, että kannatti panostaa tähän ja pitää pitkä tauko agilitysta. Olemme ainakin yrittäneet uskoaksemme kaikkemme. Vapulle ei enää tarvitse mennä, ellei tule ongelmia. Toki sinne tulee varmaan mentyä.


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Positiivisuutta kehiin ja se on siinä:-)

t.Tarja