Tätejä ja kevättä

-
Eilen torstaina käytiin treenaamassa illalla Hollolassa Arjan kanssa. Satu ja Pete tekivät agia hallissa sillä aikaa, Pete teki Megin kanssa.

Zip
Aloitimme häiriötreenillä. Teki oikein hyvin ja keskittyi.Sen jälkeen käännyin paikalla Arjan häiriköidessä. Tämä oli aika vaikea, kun piti kääntyä ja keskittyä samalla. Otin myös askelen eteenpäin. Näitä pitää nyt tehdä lisää.
Maahanmenoja tein sivulla paikalla sekä liikkeessä, teki ok. Kierrossa myös hyvä, pysäytin edelleen ihan eteeni maahan.
Stoppeja tein sivulla seuruun yhteydessä heittämällä lelun tai namin taakse. Yhden kerran en heittänyt mitään ja oli aika koomista, kun koira kiepsahti silti ympäri. Jee, olen onnistunut opettamaan sille, että "stop" tarkoittaa että ympäri ja hiton sukkelasti:) Tein vielä pysäytyksen kierrossa.
Metallikierto sujui hyvin, koira tahtoo vain ihan väkisin tulemaan eteen istumaan...
Eteentuloissa tuli liian liki, mutta sain kuin sainkin sen jäämään vähän kauemmas sentään.
Ohjatun suuntia teki yhden molempiin suuntiin. Sujuu hyvin ja hiljaa yhdellä pallolla, kahdella varmaan tulisi ääntä, kun kiihtyisi, joten jatkan näitä vaan.
Ruudun tein  markkerilla, tekee aina tuota gaselliruutua, nyt meni koko matka kolmella loikalla...
Merkki tehtiin niin, että pallo oli takana, sitten ilman. Jää tuolloin vähän kauas, mutta muuten ihan suoraan. Täytyy laittaa markkeri sinnekin.
Lopuksi vielä näytösluonteisestí pari seuruupätkää, mitkä ihmeekseni sujuivat kuulemma mallikkaasti!
Hurjan pitkä, mutta kiva treeni!

Tänään perjantaina kävin aamulla Pennalassa. ensin teemme aina lyhyemmän Leevi-lenkin lämmittelyksi (Leevi mukana hiekkatiellä) ja treenin jälkeen sitten pitkän vain isojen koirien kanssa. Meneehän siinä äkkiä aikaa kolmisen tuntia, etenkin kun hallilla on lähes aina juttuseuraakin:)

Meg
Ohjatun suunnat tehtiin ensin. Nyt tajusin, että koira ei ole hiffannutkaan, että nimenomaan oikeaan suuntaan juokseminen on se kova juttu vaan se etsii jotain paikkaa, mihin sen muka pitää mennä:( Nyt pitää tuumailla. Heitin sille sitten vain pallot kuhunkin pydettyyn suuntaan ja se oli nyt ok.

Kaukoa tein läheltä ja kaukaa pelkällä äänellä; kovasti yritti keskittyä - pari hätäilyvirhettä tuli.

Ruutua tein ilman nauhoja ja sepäs olikin vaikea pitkästä aikaa. Olen sen aikanaan opettanut ilman nauhoja pelkillä tötteröillä. Saatiin kuitenkin onnistumaan hyvin.
Lopuksi tein kuunteluharjoitusta. Heitin meidän ja ruudun väliin pallon, samoin pisteen ja meidän väliin. Kun lähetin ruutuun, otti pallon ensin tietty. Pienen neuvolltelun jälkeen juoksi ruutuun niin, että kiersi pallon ihan kunnolla:) Tein sitten pienen radan eli ensin ruutuun, sitten kapulan haku, sen jälkeen se suussa ruutuun, sitten pisteelle minusta vasemmalle ja vielä ruutuun. Teki tosi hyvin ja piti hienosti. Hyvä Megula!

Zip
Sivulle tuloja tein kaksi viiden sarjaa, kaikista palkka. Oli aika hyvä eikä hyppinyt yhtään. Sen jälkeen tein liikkeelle lähtöjä, annoin palkan yhdestä askeleesta. Nää on vaikeita! Melkein aina pää nyökkää ja kontakti katoaa.
Tein sitten vielä harjoitusta, missä kävelin kisamaisesti ympäri kenttää ja toivoin että koira tulisi sivulle. Tuli nopeasti nyt, kun viime kerralla kesti ja kesti koiran hilluessa ympärillä ja siellä ja täällä. Palkkasin heti kun tuli sivulle. Sen jälkeen tein pari seuruuta vauhdista, oli aika hyvä!

Maahanmenoissa päätin kokeilla vähän vaikeampaa. Olen tehnyt luoksetulon maahanmenoja ihan edessäni. Nyt hihkaisin käskyn koiran ollessa kolmen metrin päässä. Ja se meni hienosti ja nopeasti syöksymällä maahan! En olisi uskonut. En uskaltanut toistaa...
Tein vielä pari stoppia kierrossa ja lopuksi sai tulla vauhdissa palloon. Tästä koirasta jäävät taitavat olla oikeasti kivoja ja ymmärrettäviä, ainakin vielä.
Lopuksi tein ruutua markkerilla ja pallomerkin.

--------------------------------------------------------

Tänään kävin iltapäivällä tätikierroksella. Yhden mukavan tädin luona sattui hauska juttu. Täti puhui kovasti ja hermostui löysiin tekareihin. Kesken jutun hän tiuskaisi kyllästyneenä että "kyllä nämä hampaat ovat löysät!" ja otti alahampaat pois. Hän jatkoi juttua ihan kuin ei mitään olisi tapahtunut ja heilutteli hampaita puheen tahtiin touhukkaasti. Tuijotin lumoutuneena, koska puhe ei ollenkaan muuttunut epäselväksi eikä alahuuli mennyt ollenkaan sisäänpäin. Kun pitkähkö juttu oli kerrottu, hän laittoi hampaat takaisin. Hihii!
-