14.3.2011

Lepoa ja kisoja - Ziipulle nolla kakkosluokasta

-
Viikon loppupuoli meni huilatessa. Pidimme lomaa treeneistä jopa kolme päivää:) Kävimme vain metsälenkeillä - tekipä hyvää! Torstaina oli Juha Korrin tottisluento (hyvä!) ja perjantaina juhlimme Samia ja AVA Eveä. 

Lauantaina olimme Zipun kanssa HOT:n treeneissä Korkeavireellä.

Aloitin luoksetulolla. Eka läpi vauhtipalkkaan, tokalla pysäytys. Maria palkkasi pallolla takaa. Mitenkään hurjan hyvin Zip ei pysähtynyt pelkällä äänellä. Olen liikaa opettanut sitä käsiohjaukseen. Otin vielä seisomisesta vauhtipalkkaan ja samoin maasta lyhyeltä matkalta.

Seuruu ei ollut myöskään kovin mieltäylentävää, paitsi juoksussa. Tein täyskäännöksiä, joissa tuli taas taakse jäämistä ja pään painumista. Voivoivoi...

Metallin teki ok. Tunnarissa sitten ei keskittynyt kuin yhdellä läjällä. Toisella kasalla oikea ei heti osunut kohdalle ja alkoi nostella vääriä. Nyt alan rakentaa tätä kotona ja piste.

Ruudun merkillä ei mennyt suoraan, vaan kyttäsi ruutuun, joten ei saanut mennä sinne. Tässä on lieviä ongelmia kyllä.


Ohjatussa otin ensin merkin, mistä palkka. Vein sitten merkille ja lähetin hakemaan oikean. Hyvin kuunteli, vaikka oli ihan oikein sitä mieltä, että vasen olisi pitänyt hakea.


Jatkoin vielä luoksetuloa. Tehtiin kahdella lelulla, Maria piti toista. Päästin koiran Marian luo leikkimään lelulla, kutsuin sitten ja pysäytin, mistä sai taas lähteä Marian leluun. Joka toisen otin luokse ilman pysäytystä. Nyt teki stopit hienosti ja ajatteli taakse.


Lauantaina Pete oli kisaamassa Varkaudessa. Zip voitti siellä kaksi luokkaa, tosin vain toinen oli nolla - toisella radalla putosi rima. Onnea Pete ja Zip nollasta! Meg sai hylyn ja vitosen, mihin Pete ei ollut yhtään tyytyväinen. Megin kanssa meno on vielä vähän hakusessa. Sunnuntaina kisa Ziipun kanssa jatkui Turussa, mistä ei tullut tuloksia. Tuloksena oli vain perin turhautunut ohjaaja...

Sunnuntaina aamulla käytiin Arjan kanssa Hollolan hallissa ennen Peten Turkuun lähtöä.

Zip

Seuruussa tein täyskäännöksiä, mitkä olivat vähän parempia kuin lauantaina. Hidaskin sujui jollain tavalla. Vaikeata tuo seuruu on, mutta olen oikein positiivinen sen suhteen. On sitä vaikeampiakin juttuja korjattu erinäisten koirien kanssa:) Kuuluisat viimeiset sanat...

Tunnarissa selvisi kahdesta kolmen kasasta, mutta ei kolmannesta. Jätin kokonaan huomiotta ja sitten etsi kyllä omansa. Juuri kun vannoin, että treenaan tämän kuntoon kotona. Hohhoh.

Kaukoja tein s-i, lauta vatsan alla. Hyvin muisti tämän, mutta silti oli vaikea pitkältä matkalta.

Ohjatun merkkiä hinkattiin markkerin kanssa. Ideana siis suoruus. Jos ei ole suora, ei pääse hakemaan kapulaa. Onnistui muutaman kerran aika ok, tosin saattaa vähän hyökätä tötsän kimppuun, jos pyydän korjaamaan. Lopuksi vein merkille ja päästin hakemaan vasemman. Ruutua en uskaltanut edes koettaa.

Meg

Megiä yritin huijata tekemään virheen seuruun perusasennoissa, mutta ei mene lankaan. Kaikki olivat suoria ja innokkaita. Noudoissa se oli tahmea istumisen kanssa. Ilman kapulaa ovat ok.

Luoksetulon stoppeja tein kahden putken välissä. Osa oli hyviä, osa ei. Kun stoppasin ihan lähellä, jarrutti kunnolla. Nyt alan tehdä noita enkä hyväksy kuin sukkelat. Montakohan kertaa olen päättänyt tuonkin?

Tunnari tehtiin tosi pitkältä matkalta ja suurella kapulamäärällä. Hienosti etsi pitkään ja toi reippaasti.

Su-iltana Maria vielä hieroi Megin. Oli kuulemma oikein hyvässä kunnossa. Vasen puoli oli hieman kireämpi, mutta pehmeni heti. Olisin itsekin kaivannut kunnon rentoutushieronnan Ikea-reissun jälkeen. Miten sitä aina lankeaa siellä kaikennäköisiin juttuihin. Kuten pehmoleluihin, mitä piti koirille rahdata. Kani on suosikki!

1 kommentti:

PiaP kirjoitti...

Hyvä Zipula! Paljon onnea!