17.10.2011

Ihanaisella Patarilla

-



Tänään oli eka työpäivä puoleentoista viikkoon. Olo ei ole vielä ihan kovin hyvä, koska korvat ovat edelleen lukossa. Lähdin töistä vähän aikaisemmin ja koska Pete ja Ziipu eivät olleet vielä tulleet kotiin Turuust, piti lähteä vähän Megiä ulkoiluttamaan. Niinpä keksin mennä lempikentälleni Patarille kävelemään kentät ympäri kun oli niin hieno auringonpaiste vielä ennen viittä ja lämmintäkin yli 10 astetta. No, kun kerran menin sinne kävelemään, niin pitihän se nyt vähän treenata:) Rustasin ruudun ylemmälle kentälle aurinkoon. Petekin tuli kentälle ja joutui heti jeesaamaan, kun innostuinkin tekemään vähän enemmän... 


Meg

Ruutu

Aloitin ruudun paikoilla eri suunnista. Eipä tehnyt virheitä. Kolmannesta suunnasta meni vähän vasempaan reunaan, mutta korjasi käskystä. Viimeisen sivun tein sitten liikkeenä. Porhalsi merkin kautta suoraan ruutuun, mutta stoppasin ja käskin merkille ja otin pois. Seuraava merkki oli taas huolimaton. Korjasi käskystä ja otin pois. Seuraava oli hyvä ja palkaksi pääsi ruutuun, ihan oikeaan paikkaan taas. Palkaksi namia.

Ohjattu

Taas ekan merkin slarvaili paikan kanssa, korjasi käskystä. Seuraava oli ok ja pääsi hakemaan vasemman. Ihan loistava nosto ja tuonti sivulle kivalla ilmeellä. Paljon namia palkaksi. Haetin vielä oikean ja sitä edeltävä merkki oli kerrasta hyvä. Noudossa oikein viskoi kapulaa iloissaan... No, piti ottaa sitten vielä vain suora palautus kapulan ollessa valmiiksi suussa - nyt oli korrekti, mistä taas paljon  namia. 

Seuruu ja jäävät

Tein näitä vähän sikinsokin. Vasemmalle käännökset olivat tosi kivat, yhtään ei painanut. Kaikki jäävät olivat myös ok, mistä taas paljon namia. 

Tunnari

Läksin innoissani peruuttamaan, kun Meg tuli kapuloille. Se katsoi sivusilmällä ja nappasi kiireessä väärän. Annoin tuoda sivulle, kun tuli niin hyvää laukkaa:) ja sitten voivottelin ja voivottelin ja ihmettelin. Meg oli silmät ihan suurina:) Lähetin hakemaan uudelleen. Nyt oli tarkempi, mutta nenä ei nytkään ollut heti auki. Otti kyllä heti oman, kun osui kohdalle. Edelleen toi kivalla laukalla, mikä on edistystä virheen jälkeen. Ja taas paljon kehua ja namia. 


Metalli
Hienosti meni myös metskunouto, palkkasin vauhdissa namilla. 

Luoksetulo

Ja kun kerran vauhtiin olin päässyt ja fiilis oli niin kiva, tein vielä luoksetulonkin ilman käskytystä. Oikein hyvä stoppi, maahanmeno vähän valui ja hyvin sivulle. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen ja taas namia kului. 

Lopuksi koira sai lelupalkan, mikä haettiin yhdessä kassista. Näin me tehdään jatkossakin. Sekä koira että minä oltiin hyvällä mielellä. Treeni meni aivan loistavasti vaikka tuo tunnarijuttu sattuikin. Laitan sen kyllä osaksi omaan piikkiin. Mutta nimenomaan fiilis oli ihan kuin joskus p-areenalla, kun kaikki meni kuin tanssi. Ja sitä fiilistä Megin kanssa olen kaivannut. Koira oli yhteistyöhaluinen ja iloinen eikä ollenkaan härski, vaan mielestäni vilpittömästi teki mitä osasi.

Kävelin koirien kanssa vielä kentät ympäri. Siinä kävellessäni pohdin, miten meillä voi olla kaksi noin hienoa koiraa ja että mikä etuoikeus on niiden kanssa treenata. Ja mikä etuoikeus oli saada kulkea tuollaisessa auringonlaskussa kaikessa rauhassa ihanilla nurtseilla. Niisk. 

Petellä ja Zipullakin oli ollut kiva treenipäivä Janitan opissa Sadun ja Essun kanssa, joten mieliala oli aika korkealla meillä molemmilla. Zip oli saanut paljon kehuja. Se kuulemma vain pötkii täyttä vauhtia vaikkei ole vielä ihan varma suunnastakaan - se kyllä samalla kuuntelee:)



Kännystä loppui akku kentällä, joten piti kotona kuvata vielä iltataivas. 

Ei kommentteja: