Ota käpy pois kengästä

-
Hihii, johan löytyy näitä käpyjuttuja! Nyt ei nimittäin ole käpyjä kengässä eikä kiviäkään, sillä on ollut todella mukavat pari päivää.


Maanantaina tein superpitkän lenkin illalla ainakin ajallisesti. Jäin nimittäin suustani kiinni koko ajan enkä päässyt kotiin lähes ollenkaan:) Koirillakin oli hauskaa, sillä Meg on nyt jotenkin niin iloisella mielellä, että hakee vieraitakin koiria leikkimään. Zipu ei aina oikein tiedä, miten suhtautuisi noihin yllättäviin leikkipyyntöihin. Kotona Meg pyörittää sitä toisinaan aika lailla innostuessaan.

Eilen tiistaina olimme Korkeavireella Ansun ja Marin kanssa. Olimme varanneet kaksi tuntia, joten aikaa oli ruhtinaallisesti. Tein molempien koirien kanssa.

Meg

Megulan kanssa on teemana nyt iloiset ja helpohkot treenit, vaatimuksia unohtamatta.

Kaukot sujuivat oikein hyvin. Tein ensin läheltä s-m, jotka yhden mokan jälkeen menivät ok. Kaukaa myös teki hyvin, joskin oli vähän malttamaton ja itse jo päätteli seuraavan jutun.

Seuruussa teki hyvän peruutuksen alussa. Peeämmissä seuruu alkaa peruutuksella ja jatkuu siitä hitaalla suoraan. Alun hitaassa ei oikein löytänyt rytmiä, mutta parani. Pärski taas alkuun, mutta aika vähän. Tuntui ihan hyvältä seuruu ja koiran kontakti oli tosi hyvä ja sellainen alertti koko ajan. Paikalla kääntymiset olivat suht suorat nyt. Juoksusta oikealle ja seis oli parempi kuin Lempäälässä. Pitää tehdä nyt itsekseen näitä ihan ilman koiraa. Koira kulkee hivenen nyt edemmässä kuin ennen, mutta ei haitanne.

Tunnarissa laitettiin vain kolme kapulaa. Oli kyllä aivan hilkulla, ettei ollut suu auki ja koskenut toiseenkin kapulaan kuin omaansa. Palautti laukalla. Palkkasin vauhdissa, kun oli aika lähellä jo.

Ruudun merkki tehtiin ehkä noin viisi kertaa, kun ei ollut ihan suora takana. Sitten kävelin jo kohti korjaamaan, jolloin koira tekeytyi ihan tosi tosi pienen ja kurjan näköiseksi ja oloiseksi. Seuraavan teki oikein hyvin:) Kivaa oli se, ettei vauhti ollenkaan pudonnut näissä yritelmissä. Ruudun paikka oli nyt ihan super ja kävelin ruutuun palkkaamaan ensin namilla ja sitten pallolla.

Ohjatussa merkin vauhti ei ollut niin hyvä, mutta nyt ajatteli. Melkein jätti vajaaksi, mutta korjasi kuitenkin heti itse, mistä pääsi suoraan hakemaan. Tuli hyvin sivulle ilman jättikaarrosta, mistä lelupalkka.

Treenin jälkeen jäi sellainen olo, että käpy oli todella pois kengästä. Meillä oli Megin kanssa niin kivaa.

Zip

Zip pääsi myös tekemään.

Seuruussa on tapahtunut edistystä, sillä A & M eivät enää tirskuneet ollenkaan:) Tuntuikin ihan hyvältä, joskin nuo siirtymät normista hitaaseen ovat edelleen vaikeita. Teimme myös paikalla käännöksiä, mitkä eivät olleet ihan huonoja.

Merkit eivät olleet nyt niin hienoja, kuin ovat olleet. Koira tajuaa kyllä, koska tehdään ihan oikeasti liikkeenä eikä vain yksittäistä temppua. Ei se nyt huono ollut, mutta ei ihan suorakaan. Korjasin kyllä, mutta annoin lelun välillä, ettei tule ääntä. En olisi jaksanut alkaa vääntää sen kanssa, myönnän.

Ruutu oli hyvä, tosin siellä oli markkeri.

Olipa tosi kivat treenit, kiitos! Jäi erittäin hyvä mieli Megin tekemisestä, mikä on pääasia nyt.

Keskiviikko

Olimme Pennalan hallilla Kirstin ja Sadun kanssa. Pete oli tehnyt kunnon lenkin alle ja vähän aksaa Ziipun kanssa, joten se ei tehnyt tokossa juuri mitään. Se olikin ihan poikki kotona, joten väsy se oli. Seuruussa jätätti ja vasta lelun kanssa sain sen hyväksi. Vähän merkkiä teimme lisäksi. Zipun kanssa ei oikein uskalla tehdä tokoa muutenkaan aksan jälkeen, sillä se ei jaksa keskittyä ja siltä saattaa päästä kaamea ÄÄNI.

Meg teki oikein hyvin, joskin ruudun merkin sekä ruudun paikkaa jouduimme vääntämään. Koira jää nyt liian eteen. Tein tauon jälkeen uudelleen ja nyt oli tosi hieno paikka, kun ruutu oli toisessa paikassa. Eka oli oikean käden puolella ja toka vasemman. Olisikohan tällä merkitystä?

Seuruussa oli tosi alertti, samoin ohjatussa. Suunnat ovat olleet hyviä, nyt vaan pidetään ne sellaisina.
Kaukoissa häiritsi viereisessä pimeässä metsikössä kävellyt koirakko eikä Meg keskittynyt oikeasti. Sen jälkeen teki hyvin.

Kävelimme vielä porukalla pienen lenkin otsalampuilla. Satu luuli, että Essu söi hiiren, kun sen suusta roikkui heinää ja päästi niin vertahyytävän ulvaisun, että nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun veret seisahtuu:) Essu-raukka, olisikin ollut hiiri ja sen häntä, mutta että heinästäkin nousee sellainen meteli!:D

Puuh, treenin jälkeen jäi sellainen tunne, että on pakko päästä tekemään Megin kanssa vielä jotain selkeää ja kokonaista rauhassa. Menen jos ehdin, tänään on kuitenkin vapaapäivä. En halua enää käpyä kenkään, kun olen sen jo saanut pois!