1.1.2013

Olkoon uusi vuosi onnellinen

-
Joulun välipäivät olin töissä, mutta perjantaina 28.12. ehdin iltapäiväksi kuitenkin Lempäälään treenaamaan Ansun, Katjan, Marin, Sadun ja Tesun kanssa. 

Tein kisanomaisen alkuun. 


Seuruu

Kommentit: Alussa vähän vilkuili. Askellus rauhoittunut. Hitaassa vähän aukeaa. Juoksussa hyppimistä (oma huom: kehuin noissa kohdissa), peruutuksessa ja sivuaskelissa vino, lisäksi seison yhden pa:n.

Luoksetulo

Alku ja makuu hyvin. Kokonaisuus hyvä. Stopit ja vauhti hyvät. Lopun pa?

Ruutu

Hyvä merkki. Lujaa ruutuun, ennakoi seisominen (annoin mennä perälle). Hyvin seuraamaan, mutta vähän vino pa. 

Metalli

Hieno! Hyvä kapulan nosto! Vähän vino pa. 

Ohjattu

Vähän nyki alussa. Varastiko merkiltä? Hieno nouto. Pää matala sivulla. 

Kokonaisuus ja yhteistyö näytti hyvältä ja koira rauhalliselta. 


Olin ihan tyytyväinen, paitsi seuruuseen. Virheitä tuli etenkin perusasennoissa, mutta kokonaisuus tuntui kivalta ja koiran vire oli ok. 


Toisessa sessiossa tein normaalitreenin.


Treeni meni muuten hyvin, mutta tunnarissa yht'äkkiä sohlasi ja toi vääriä. Pieniä enteitä oli toki ollut tätäkin ennen, mutta en ollut ehtinyt niihin vielä puuttua. Oli ollut vähän hätäinen ja huoleton kapuloilla, mutta nyt sitten mokasi. 

Kaukoissa takajalat tahtovat vähän liikkua taaksepäin ja koira istuu hassusti. Sillä on kintereet maassa ja tassut ikään kuin ilmassa. Öööö...


Etupäässä katsoimme vielä seuruuta, joka on ollut tosi vaikeaa. Olisi tärkeää nyt saada pidettyä koira kontaktissa ja sitä kautta ravissa. Jos kulkee pää alempana, peitsaa ja antaa tosi epäsiistin vaikutelman. Ohjeeksi sain kävellä rivakasti ja tehdä käännökset nopeasti. Sain aika hyvin koiran nyt raville ja koetin kehua ja palkita siitä. Kaikkein vaikeinta on saada koira raville käännöksen jälkeen. 

Treenin jälkeen menimme vielä tekemään yhteenvetoa, mistä on hurjasti hyötyä. Kotona olin iltayhdeksän jälkeen. Istuimme vielä iltaa ystävien kanssa ja aikaa hurahti tulevan vuorokauden puolelle hyvässä seurassa. Olin varmasti aika pökkyrässä, sillä päivä oli aikamoinen. Aamulla kuudelta ylös, seiskaan töihin, kaamea kiire siellä, puoliltapäivin kohti Lempäälää ilman lounasta (kiitos Petelle voileivästä ja koirien lenkityksestä), treeni (mistä myöhästyin) ja illalla kotiin. Ihminen on idiootti. 


KIITOS pitkämieliselle treeniseuralle!!


--------------------------------------------------------


Lauantaina 29.12. meillä oli treenit Korkeavireellä Arjan, Jessican, Peten, Riitan, Pekan ja Tarjan kanssa. 


ZIP


Metalli oli hieno, tykkäsin. Uskon, että kapulan pudottaminen Pieksämäellä oli vain tapaturma. On tehnyt todella hyviä hyppynoutoja.


Tunnarissa oli pitkä rivi, mutta hätäili tässäkin. Saatiin kuitenkin onnistumaan. 


Seuruuta katsottiin paljon. Sain lisää hyviä kommentteja ja Zip oli todella kiva. Ravi alkoi pysyä ja ilme oli iloinen. Mutta aika kovaa sain kipittää. Ja käännökset oikealle vain kävelin rivakasti, joten olivat paremmat. Vasemmalle käännökset ovatkin sitten vaikeita ravin säilymisen kannalta...


Kaukoissa koiran takajalat pysyivät aika hyvin, mutta vielä on hiomista. 


Ruudussa tehtiin paikkaa, mikä olikin tosi vaikeaa. Zipun mielestä ruutu on jotain, missä juostaan kovaa. Ruutu ei tarkoita paikkaa vaan itse juoksua. Se ei tajua ollenkaan paikkaa lähempää, vaan turvautuu juoksemiseen edestakaisin. Pitää muistaa laittaa se vähän huilaamaan välissä, jotta ehtii tasaantua. 


Toisessa tunnarissa pysäytin ennen kapuloita ja tekikin siististi. Saimme hyvää palautetta liikkuri-Jessicalta, kiitos!


MEG


Pete sai hyviä ohjeita Jessicalta seuruuseen ja nyt se alkoikin näyttää todella kivalta! Pete oli riemuissaan, kun homma alkaa aueta hyvin. Perusasentoja pitää vielä hioa. 

Zeta oli myös hyvä, kuten myös tunnari. Kaukoissa koira tuli vielä vähän eteen, mutta sen saa kyllä kuntoon. 


Kylläpä oli kivat treenit taas. Kiitos avusta kaikille! 


-----------------------------------------------------------


Sunnuntaina 30.12.12 kävimme päivällä tekemässä treenit Arjan kanssa Korkeavireellä. Kaikki muu sujui suht hyvin, mutta ohjatussa tuli ääni vasemmalle lähetettäessä. Nuhtelin ja käskin koiran mennä pois. Tuo vasen on nyt koiralle tosi epävarma. Tein loppusyksystä paljon suuntaa oikealle ja vasen oli lähes tauolla. Nyt on ihan ällistynyt, kun sinne pitäisi lähteä. Saimme kuitenkin onnistumaan. Kiitos Arja! 


Koko muu päivä levättiin ja kyllä olimmekin sen tarpeessa. Ihana päivä. 




-----------------------------------------------------------


Maanantaina 31.12. oli valmennusrenkaan treenit Ojangossa. 


Ekalla jaksolla Seuruussa sain kehotuksen tehdä vielä nopeammin käännökset. Hiihdin menemään ihan läkähtyneenä:)

Metalli oli ok, samoin jäävätTunnarissa toi väärän, voi hitsi sentään. 

Toisessa osiossa toistettuna tunnari oli ok. Ohjatussa sen sijaan tuli yllärijuttu. Koira haukahti haettuaan oikean kapulan - liukastui vähän ja ilmeisesti se ärsytti. Pudotti heti kapulan hämmentyneen näköisenä. Uusittuna tuli vieläkin pieni kirousvinkaisu, kun ei päässyt vissiin tarpeeksi nopeasti eteenpäin. Lisäksi tuli ääni taas, kun lähti merkiltä vasemmalle. Kylläpä harmitti. 


Sama jatkui ruudussa. Ääni tuli merkiltä. Kutsuin pois ja sitten oli hyvä. Voi kurjuus.  Taas tauon jälkeen uusittuna ohjattu oli hieno ja äänetön molempiin suuntiin. 


Oli pitkään tosi hyvä ja olin jo aika varma, että ääni on poissa. Mutta totuus lienee se, että Zipulla on tosi vähän kokemusta erilaisista pohjista ja sitä se tarvitsee paljon lisää. Se on varmasti sitä mieltä, ettei pääse keinunurmella tarpeeksi nopeasti eteenpäin, jolloin ääni pääsee. Hiekalla tai yleensä ulkona ei ole ollut nyt ongelmia. Nyt on pakko päästä treenaamaan nurmelle eri paikkoihin. Sama on varmasti myös esim Korkeavireen matolla. Siellä mokaa paljon helpommin kuin hiekalla. Lisäksi ei ole päässyt tekemään ruutua noin pitkällä matkalla juurikaan. 

Zip haluaa juosta. Sen juoksuhalua ei latista mikään. Nyt täytyy vähän yrittää latistaa sen itsevarmuutta eli en päästä sitä aina ruutuun, vaan pysäyttelen ja palkitsen kuuntelusta. Silloin se on ehkä avoimempi minua kohtaan ja pakosti joutuu vähän kuuntelemaan taaksepäin eikä pysty mennä huitelemaan vaan. Saman teen kapuloilla. Ja ilman muuta palkitsen oikeasta mielentilasta hyvin namittamalla.


Pete treenasi myös Megin kanssa vapaalla kentällä. Oli ollut tosi tyytyväinen. 

Uusi vuosi vaihtui leppoisasti Sipoossa kummipoika Casperin luona ja täytyy tässä mainita, että voitin molemmat Unot - ei onnea tokossa, mutta onnea korteissa, jee!


-------------------------------------------------------------


Tänään tiistaina 1.1.13 piti olla lepopäivä, mutta nyt ei auta. Seuraava karsinta on Lempäälässä lauantaina. Siispä aamusta suuntasimme treenaamaan Elinan kanssa. 

ZIP

Eka ääni tuli ruudun merkiltä, kun kutsuin toistamiseen sivulle. Koira oli nimittäin ihan kenollaan jo ruutuun päin. Tuollaisessa mielentilassa ei saa sinne mennä. Turhautui tietysti. Nuhtelin, otin pannasta ja vein takaisin merkille. Nyt oli ihan eri ilmeellä. Palkkasin, kun tuli hyvin sivulle. Muissa ruutuliikkeissä ei enää puhunut mitään. Pysäyttelin sitä juuri ennen ruutua ja kaksi metriä merkin jälkeen. Oli todella hyvä. 


Ohjatussa tuli ääni vasemmalle. Juoksin koiran luo, nuhtelin ja vein pannasta takaisin merkille. Tämän jälkeen ei tullut yhtään ääntä. Tosin toisessa sessiossa yhden kerran pysähtyi matkalla vasemmalle, mutta jatkoi sitten hyvin. Olisiko tullut jokin epävarmuus. Mutta yhtään hiljempaa ei kertaakaan juossut vaan ihan täyttä vauhtia vaan. 


Sitten olin niin pöllö, että tein vielä tunnarin. Kyllä ihminen on yksinkertainen. Meni todella epävarmasti ja toi mitä sattui. Vaikeutettiin sitten niin, että laitettiin reilusti kapuloita tiuhaan riviin ja nyt oli oikein hyvä, joskin meno kapuloille oli hurjan varovainen. Voi Zip, kyllä sinulla on ajattelematon ohjaaja. Laittaa nyt kaksi vaikeaa liikettä peräkkäin ja vielä herkkä tunnari viimeiseksi. Joskus on vaikeaa kestää omaa tyhmyyttään. 


Nyt tiedän, ettei Zip ole lähimainkaan valmis karsintoihin. Se kaipaa paljon lisää kokemusta eri tilanteista, halleista ja alustoista ja sen haluan sille antaa. Mutta hyvää kokemusta me saadaan karsinnoista, joten jatketaan vielä. Kiitos Christa neuvoista!


MEG

Meg teki hyvän seuruun ja zetan. Tunnarissa mokasi ja toi väärän. Mikä lie sillekin tullut, sillä uusittuna oli hyvä. Kaukoissa kerrattiin vielä Peten käsimerkkejä ja Meg teki paremmin. 


Tässä(kään) harrastuksessa ei aina elämä ole yhtä juhlaa. Mutta uskon, että kaikki tulee paremmaksi, kun jaksaa vain tehdä ja nauttia siitä, että saa tehdä.


Kiitos Elinalle treeniavusta! Uuden vuoden kunniaksi sataa lotkottaa vettä ja loskaa on hurjasti teillä. Teimme kuitenkin metsässä kivan lenkin ja lepäsimme loppupäivän.

Nyt on uusi vuosi korkattu. Toivon, että vuodesta tulee meille ja ystävillemme iloinen, myös koiraharrastuksen suhteen. 


OIKEIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!! 


Ei kommentteja: